pienoiskuva|Sokerivesikuorrutteesta tehty rengas runebergintortun pinnalla. Sokerivesikuorrute eli sokerikuorrute eli pumada tai pomada ( < , omena)Turtia 2009, s. 544. on leivonnaisten päällystämiseen käytettävä helposti kovettuva makea kuorrute, joka sisältää tomusokeria ja vettä. Haalea vesi voidaan korvata sitruunamehulla tai maidolla, ja makeuttajana voi käyttää myös maissisiirappia. Haluttaessa tehdä seoksesta jähmeämpää ja kuivana kovempaa siihen lisätään kananmunan valkuaista; tästä käytetään nimitystä pikeeri. Kuorrutteen voi värjätä elintarvikeväreillä tai mehuilla ja maustaa appelsiini- tai sitruunamehulla. Elintarvikeväriä lisätään seokseen vain pikkuripaus ja seoksen ainesosana voidaan käyttää myös sulatettua suklaata.
Kuorrutteen voi maustaa myös piparminttu-, rommi-, sitruuna- tai vaniljaesanssilla ja makua antaa vaikkapa kanelin käyttö. Kaakao- ja mansikkatomusokeria on myynnissä kaupoissa valmiina, jolloin värillinen kuorrute syntyy helposti vain vettä lisäämällä. Sokerivesikuorrutteesta saa kiiltävän lisäämällä seokseen muutaman tipan kasviöljyä.
Tällaista sokerikuorrutetta käytetään esimerkiksi leivosten, munkkien, täytekakkujen ja viinereiden kuorruttamiseen. Ranskalaislähtöisessä pitkulaisessa tuulihattuleivoksessa, éclairissa, oleva sokerivesikuorrute sisältää suklaata, ja kuorrutteen maustamiseen voidaan käyttää myös kahvia.Turtia 2009, s. 121.
Englanniksi kuorrute on royal icing. Kuorrutteen uskotaan olevan peräisin 1700-luvun Euroopasta, ja varhaisin kirjattu kuninkaallisen kuorrutteen käyttötapa on hääkakkujen ja muiden koristeellisten jälkiruokien koristelussa. Kuorrutetta kutsuttiin "kuninkaalliseksi", koska sitä käytettiin usein kuninkaallisten ja aatelisten kakkujen koristeluun. Lähteet
Viitteet
Luokka:Leivonta