Venäjän metsät ovat suurimmaksi osaksi boreaalisen vyöhykkeen havumetsiä. Venäjän Federaation metsätalouden hallinnosta vastaa metsätalousvirasto, joka on toiminut yli 200 vuotta. 74,5% Venäjän metsistä on varsinaisessa talouskäytössä olevia metsiä. 5,5% metsistä on monikäyttöisiä metsiä, joilla on sekä talouskäyttö- että suojeluarvoa. Näitä metsiä ovat muun muassa alueet, joilla puun riittävyys ei ole taattu. Kyseisillä alueilla hakkuut eivät saa ylittää metsän kasvua. 20% metsistä on suojelumetsiä, missä sallitaan vain harvennushakkuita. Vuotuinen metsän kasvu Venäjän alueella on noin 1000 miljoonaa kuutiometriä.
Uralvuoriston seudulla Komin alueella on laajalti vanhaa metsää. Tällä vanhan metsän alueella sijaitsevat Petšora-Ilytšin luonnonpuisto ja Jugyd Van kansallispuisto. Näiden luonnonsuojelualueiden alueella pohjoisboreaalinen vyöhyke vaihtuu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lisäksi alue on luoteisin kolkka, missä esiintyy setripuita, joita esiintyy myös Siperiassa. Vanhaa metsää on myös Uralvuorten eteläosassa sijaitsevassa Baškirijan kansallispuistossa. Volgan puolivälissä sijaitsevassa Tšavaš Varmanen kansallispuistossa on laajalti yhtenäistä metsää, missä luonto on monipuolinen. Äänisenniemellä sijaitsee tarkasti suojeltu Onežskoje Pomorjen kansallispuisto, jonka alueella on koskematonta metsää.
Lähteet
Luokka:Venäjän maantiede Luokka:Euroopan metsät Luokka:Aasian metsät