pienois|Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, Boulevard Montmartre, 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena. Viitattu 6.11.2021. Se koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi kansana ja valtiona. Myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, perheet ja suvut.
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoistyöhön (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.
Yhteiskuntien tyyppejä
pienois|Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893. Sosiologiassa yhteiskunnan kehitystaso määritellään sen käyttämän teknologian avulla. Alhaisen teknologian yhteiskunnat ovat ympäristön vaihteluiden kuten viljasadon onnistumisen armoilla, kun taas kehittyneemmät yhteiskunnat voivat hallita ympäristöään enemmän. Pääjako on esiteollisiin, teollisiin ja jälkiteollisiin yhteiskuntiin, ja näistä voidaan erottaa alajakoja. esiteolliset yhteiskunnat metsästäjä-keräilijät paimentolaiset maatalousyhteiskunta teollisuusyhteiskunta jälkiteollinen yhteiskunta: palveluyhteiskunta ja tietoyhteiskunta.
Katso myös Ihmismaantiede Yhteiskuntatiede Aluetiede Sosiologia Taloustiede Vallankumous Yhteiskunnallinen romahdus Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntaluokka
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Yhteisö. Internetix.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit