pienoiskuva|Slovakian lippu kuten se oli vaatimuksessa kuvailtu Slovakian kansan vaatimukset (svk. Žiadosti slovenského národa) oli kansallismielisten slovakkien toukokuussa 1848 julkaisema poliittinen ohjelma. Sen julkaisu oli ensimmäinen kerta, kun Slovakian itsemääräämisoikeutta vaadittiin.Škvarna, s. 190
Tausta Slovakkien kansallismielinen toiminta oli 1840-luvulla alkanut keskittyä niin kutsuttujen šturilaisten ympärille, joidenka johtohahmoina toimivat Ľudovít Štúr, Michal Hodža sekä Jozef Hurban. Ennen vuotta 1848 he olivat onnistuneet muun muassa kodifioimaan slovakin kielen sekä aktivoimaan yhteiskunnallisesti slovakialaista rahvasta.Mannová ym. s.184
Euroopan hullu vuosi 1848 sai kansallisuuskysymyksen ajankohtaiseksi myös Unkarin kuningaskunnassa, mihin nykyisen Slovakian alueet kokonaisuudessaan kuuluivat. Kun Unkarin vallankumous puhkesi maaliskuussa, alkoivat myös slovakit järjestäytyä aktiivisesti. Alun toiveikkuudesta huolimatta Budapestin hallituksen poliittikka osoittautui vihamieliseksi maan vähemmistöjä kohtaan. Myös niin kutsutut Huhtikuun lait olivat konservatiivisempia ja unkarilaiskeskeisempiä, kuin yhteiskunnallisesti radikaalit šturilaiset olisivat halunneet. Paitsi että ne eivät juurikaan käsitelleet talonpojille tärkeää maakysymystä, ne eivät antaneet kuningaskunnan kansallisille vähemistöille vapauksia päättää omista asioistaan. Unkarilaisten poliitikkojen ehdottomuus kansalliskysymyksessä johti lopulta unkarilaisten ja slovakkien liikkeiden eriytymiseen.Mannová, s. 206-207
Kokous Štefan Marko Daxner ja Ján Francisci kutsuivat koolle 30-henkisen kokouksen Liptovský Mikulášin kaupunkiin. Tarkoituksena oli laatia slovakkien oma kansallinen manifesti, jonka avulla voitaisiin auttaa slovakkien tavoitteiden täyttymistä sekä Unkarin valtiopäivillä, että Wienissä.Kirschbaum, s.107
Vaatimukset
Kaikkien Unkarin kuningaskuntaan kuuluvien kansojen tasa-arvoisuus, niille jokaiselle perustettava oma parlamentti sekä tasa-arvoinen edustus Unkarin valtiopäivillä.Škvarna, s.220 Slovakin kielen käytön ja opetuksen laillistaminen. Slovakian lipun ja kansallisvärien tunnustaminen. Slovakkien kansalliskaartin perustaminen. Äänioikeuden myöntäminen kaikille täysikäisille miespuolisille kansalaisille. Paino-, kokoontumis- sekä yhdistymisvapautta rajoittavien lakien kumoaminen. Maareformi, jossa talonpoikien unkarilaiselle aatelistolle menettämät maat palautettaisiin.
Vaatimusten julkaisu ja sen seuraukset pienoiskuva|Muistomerkki vaatimusten laatimispaikassa Liptovský Mikulášissa. Štúrilaiset julkaisivat vaatimuksensa 11. toukokuuta, mutta Unkarin viranomaiset julistivat ne perustuslain vastaiseksi, ennen kuin ne ehdittiin lähettää keisarille tai Unkarin valtiopäiville. Štúrista, Hodžasta sekä Hurbanista annettiin pidätysmääräykset, ja moni vaatimuksen laatimiseen osallistuneista vangittiin. Monet pakoon päässeistä šturilaisista osallistuivat kuitenkin Prahan slaavilaiseen kongressiin kesäkuussa sekä Slovakian kansannousuun syyskuussa.
Unkarin kansannousun kukistumisen jälkeisenä neoabsolutismin aikakautena joitain vaatimuksen kohtia otettiin käyttöön. Vaikka joidenkin vallankumouksellisten toive Slovakian omasta suoraan Itävaltaan kuuluvasta kruununmaasta ei toteutunutkaan, olivat valtakunnan uudet hallintorajat ensimmäistä kertaa etnisten asutusrajojen mukaisia. Keisari tunnusti myös slovakkien oman kielen, niin kutsutun "vanhan slovakin". Sitä voitiin käyttää läänin tasolla viranomaisten kanssa asiointiin, minkä lisäksi sitä voitiin opettaa alakoulussa sekä myös osittain toisen asteen koulutuksessa. Myös Wienissä säädetyt lait käännettiin vanhaksi slovakiksi.Mannová, s. 196
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Slovakian kansan vaatimukset wikiainesitossa (slovakiksi)
Luokka:Manifestit Luokka:Slovakian historia