pienoiskuva|Kertomus Qainuqa-klaanista esittää syyn Muhammedin välirikkoon juutalaisten kanssa. Miniatyyrimaalaus 1700-luvulta kuvaa sotaa toista Medinan juutalaisryhmää, Quraiza-heimoa vastaan. Banu Qainuqa () oli islamilaisen perimätiedon mukaan yksi kolmesta juutalaisesta heimosta (banu), jotka asuivat Medinassa (nykyisin Saudi-Arabiaa), ennen kuin islamin profeetta Muhammed karkotti tai tappoi heidät ennen 630-luvun alkua. Medinan juutalaisklaanit tunnetaan myöhemmissä historioissa nimillä Nadir, Qainuqa ja Quraiza.Jansen, 2008, s. 225–229 He olivat Banu Khazrajin liittolaisia.Ibn Hisham 1999, s. 248
Qainuqa-heimo esiintyy Ibn Ishaqin 760-luvulla kokoamassa Muhammedin elämäkerrassa,Guillaume 1955, s. 363 mutta kaikki kolme heimoa puuttuvat niin sanotusta Medinan perustuslaista, jonka Ibn Ishaq esittää Medinassa tehdyksi sopimukseksi Muhammedin ja eri heimojen välillä.Jansen, 2008, s. 225–229
Qainuqa-heimo ja Muhammed Muhammedin elämäkerrassa kerrotaan, kuinka Muhammed pyrki vakuuttamaan juutalaiset oppineet kertomalla olevansa Tooran ennustama luvattu profeetta:
Tarinan tehtävä on osoittaa, että juutalaiset tiesivät Muhammedin Jumalan profeetaksi, mutta siitä huolimatta vastustivat häntä.Jansen 2008, s. 276 Kerrotaan, että seuraavat, Badrin taisteluun viittaavat Koraanin sanat laskeutuivat tämän tapauksen johdosta:Ibn Hisham 1999, s. 277
Mellakka torilla Ibn Ishaq kertoo, että Banu Qainuqan juutalaiset olivat ensimmäisiä, jotka rikkoivat Jumalan lähettilään kanssa tekemänsä sopimuksen ja ryhtyivät taistelemaan. Tämä tapahtui Badrin ja Uhudin taistelujen välisenä aikana. Hän ei kuitenkaan kerro sen enempää sopimusrikon syistä. Viisikymmentä vuotta myöhemmin Ibn Hisham täydentää tarinaa näiltä osin. Juutalaisten ja profeetta Muhammedin välirikon syyksi paljastuu juutalaisen kultakauppiaan tekemä koirankuje Medinan torilla.
Ibn Hisham kertoo, että arabinainen toi tavaroita myyntiin Qainuqa-heimon torille. Ihmiset yrittivät turhaan saada hänet paljastamaan kasvonsa. Silloin juutalainen kultaseppä sitoi salaa naisen vaatteen liepeen hänen selkäänsä. Kun nainen nousi, hänen häpynsä paljastui torirahvaalle. Nainen huusi apua, jolloin eräs muslimi (nimi ei ole tiedossa) löi kultasepän kuoliaaksi. Juutalaiset kävivät muslimin kimppuun ja ottivat tämän hengiltä. Muut muslimit huusivat toisia apuun juutalaisia vastaan, ja heidän ja Qainuqa-heimon välille syttyi riita.
Jumalan lähettiläs osallistui mellakkaan, ja Qainuqa-heimon juutalaiset piiritettiin. Jumala antoi juutalaiset lähettiläänsä käsiin, mutta Abdallah ibn Ubai tuli väliin ja sanoi: "Muhammed, kohtele maulojani hyvin." Qainuqa-heimon piiritys kesti 15 vuorokautta, mutta ibn Ubai piti heidän puoltaan.Ibn Ishaq 1955, s. 751 Ibn Hishamin huomautus nro 568; Ibn Hisham 1999, s. 247 Ibn Ubai oli ennen Muhammedin tuloa ollut Medinan kruunaamaton kuningas, ja joutui nyt riitaan hänen kanssaan.Jansen 2008, s. 277 Jumala antoi seuraavan Abdallah ibn Ubaita koskevan ilmoituksen Koraanissa (5:51):
Kuuluisa arabisti William Montgomery Watt pitää tapausta historiallisena ja kertoo, että Muhammad katsoi torimellakan olleen casus belli ('sodan syy'). Juutalaiset antautuivat 15 päivän saarron jälkeen, ja heidän oli naisineen ja lapsineen jätettävä Medina kolmen päivän kuluessa. Heidän oli kuitenkin jätettävä jälkeensä aseet ja mahdollisesti eräät muutkin tavaransa, kuten kultasepän työkalut.Watt 1956, s. 209
Kertomuksen viesti Islamilainen tarina päätyy lopputulokseen, että muslimien ei tule hyväksyä juutalaisia tai kristittyjä "ystävikseen". Koraanin käyttämä sana on käännetty ystäväksi mutta on jossain määrin epäselvä ja voisi tarkoittaa myös isäntää, suojelijaa tai asiakasta.Jansen 2008, s. 278
Tarinan historiallisuus Juutalaiset lähteet eivät tunne Qainuqa-heimoa eikä sen kohtaloa, ja sama koskee Medinan muitakin juutalaisheimoja.Hawting 1999, s. 16 Arabisti Hans Jansenin mielestä tämä herättää epäilyksiä tarinan aitoudesta kohtaan. Itse kertomus on kirjattu muistiin vasta yli sata vuotta tapahtumien jälkeen.
Katso myös Banu Quraizan joukkomurha
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jumalan lähettilään elämäkerta