pienoiskuva|Košicen keskustassa sijaitseva läänintalo, jossa hallitusohjelma julistettiin. Košicen hallitusohjelma (, ) oli itäslovakialaisessa Košicen kaupungissa 5. huhtikuuta 1945 julkaistu hallitusohjelma, jonka pohjalta Tšekkoslovakia järjestettiin uudelleen toisen maailmansodan ja natsi-Saksan miehityksen jälkeen.
Ohjelma oli sovittu edellisen kuun aikana Neuvostoliittossa maata ennen maailmansotaa hallinneen Tšekkoslovakian pakolaishallituksen sekä Tšekkoslovakian kommunistinen puolueen kesken.
Tausta Tšekkoslovakia oli hajonnut ennen toista maailmansotaa Münchenin sopimuksen sekä Wienin välitystuomion jälkeen. Sen Tšekin puoleiset osat oli liitetty suoraan natsi-Saksaan, kun itsenäinen Slovakian tasavalta oli Saksan nukkevaltio. Tämän lisäksi Unkari oli valloittanut laajoja alueita Slovakian etelä-osissa.
Edvard Benešin johtama Tšekkoslovakian pakolaishallitus toimi Lontoosta käsin koko sodan ajan. Muita tärkeitä vastarintaorganisaatiota olivat erityisesti Klement Gottwaldin johtama Tšekkoslovakian kommunistinen puolue Moskovassa sekä Slovakian kansallisneuvosto, joka oli hallinnut laajoja alueita Slovakiassa sen kansannousun aikana loppuvuodesta 1944.
Hallitusneuvottelut Moskovassa pienoiskuva|Presidentti Beneš toukokuussa 1945. Saksan vetäytyessä Itä-Euroopasta kysymys alueen sodanjälkeisestä järjestyksestä tuli ajankohtaiseksi. Lontoon pakolaishallitus suostui neuvotteluihin Neuvostoliiton luottamusta nauttineiden kommunistien kanssa maaliskuun 1945 lopulla. Neuvottelut käytiin Moskovassa, mikä auttoi kommunistien asiaa.
Pakolaishallituksen muodostamat demokraattiset puolueet suhtautuivat kuitenkin myönteisesti Tšekkoslovakian läheiseen yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa. 1930-luvun lopun katastrofien jälkeen maassa yleisesti ajateltiin länsiliittoutuneiden hylänneen Tšekkoslovakian Saksan armoille, minkä lisäksi maa oli vapautettu suurimmaksi osaksi puna-armeijan johdolla. Monet merkittävät demokraattipoliitikot myös uskoivat Neuvostoliiton ja lännen yhteistyön jatkuvan sodan loputtua.
Myös kommunistien eteenäpäin ajamat sisäpoliittiset uudistukset nauttivat kannatusta muiden puolueiden keskuudessa. Huolimatta tästä paikoin laajasta yhteisymmärryksestä, kommunistit olivat muita puolueita paremmin neuvotteluihin valmistautuneita ja siksi onnistuivat saamaan monia itselleen tärkeitä asioita ja poliittisia nimityksiä läpi.
Sisältö
Ulkopolitiikan ankkuroiminen Neuvostoliittoon.Mannová s.274 Maassa asuneiden saksalaisten, unkarilaisten sekä fasistien kanssa yhteistyötä tehneiden henkilöiden omaisuuden takavarikointi. Saksalais- ja unkarilaisvähemmistöjen jäsenten kansalaisuuden epääminen. Poikkeuksena anti-fasistiseen vastarintaan osallistuneet. Maareformi. Pankkien, tärkeiden tehtaiden sekä luonnonvarojen kansallistaminen. Slovakian tunnustaminen omaksi Tšekistä erilliseksi kansakunnaksi.
Seuraukset Tšekkoslovakian hallitusmuodosta käytiin yhä kovempaa kamppailua Košicen ohjelman allekirjoittamista seuranneina kahtena vuotena. Demokraattinen puolue voitti vuoden 1946 parlamenttivaalit 62 %:n äänisaalilla, kun kommunistit jäivät 30 %:iin.Mannová, s. 275 Pitkään jatkuneen kommunistien organisoiman painostuksen kaduilla, turvallisuuspalvelussa sekä kabineteissa sai lopulta 12 ei-kommunistista ministeriä eroamaan tehtävistään 20. helmikuuta 1948. Viisi päivää myöhemmin kommunistien järjestämä yleislakko sai presidentti Benešin hyväksymään hallituksen eron ja nimittämään sen tilalle uuden. Vaikka sen ministereissä oli mukana muutama ei-kommunisti, oli se kuitenkin täysin kommunistisen puolueen dominoima. Vallankaappauksen juuret olivat monilta osin saaneet alkunsa Košicen ohjelmassa sovituista työnjaoista.Mannová s.276-277
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tšekkoslovakian historia Luokka:Košice