Venäjän keisarilliset ritarikunnat () ovat Venäjän keisarivallan aikaisia 1698–1917 Venäjän hallitsijoiden perustamia ritarikuntia, jonka kautta saajia tunnustettiin kunnia- ja ritarimerkillä, keisarivallan aikana Venäjälle perustettiin yhdeksän ritarikuntaa, joista kaksi oli hierarkian ulkopuolelle korkea-arvoisille naisille tarkoitettuja ritarikuntia.
Ritarikunnista myönnettiin ritarimerkkien lisäksi keisarin asetuksella valtiollisia muistomitaleja sekä ristejä, tunnustuksia jaettiin alemman säädyn edustajille ansioiden mukaan kultaisina, hopeisina tai muina metallina, mitalit on luokiteltu arvomitaleiksi joita annettiin vain keisarillisella asetuksella, muistomitaleja kannettiin kaulassa sekä napin lävessä (rinnassa). Korkeimpien tunnustusten saaja sai tietyn merkin ansiosta lisäksi kunniakansalaisuuden aseman. Tunnustuksen saaja kuvattiin usein faleristisen henkilökuvan kautta muotokuvataiteeseen, muotokuvapatsaisiin ja teoksiin.
Tunnustuksen saaneiden olkanauhat, kaulanauhat sekä rintanauhat ovat ritarikunnan väreissä silkkikankaalle painatettua moaree kangasta.
Venäläiset mitalityypit Hierarkiassa ylhäältä alaspäin: Valtion ja ritarikuntien kunniamerkit ja mitalit Valtion myöntämät vuosipäivä mitalit Valtiolaitosten ja näiden osastojen mitalit Julkiset mitalit ja tunnustukset Uskonnollisten järjestöjen mitalit Poliittisten puolueiden mitalit Valtion koulumitalit Valtion urheilumitalit
Ritarikunnat Ritarikunnan sisällä arvoasteikko määritti saajan aateluuden, Stanislauksen I.lk korotti henkilön perinnölliseen aatelointiin, tätä alempiarvoiset pelkkään kunniamerkkiin.
Hierarkiaan kuuluvat ritarikunnat Ritarikunnat hierarkiassa ylhäältä alaspäin:
80x80px Pyhän Andreaksen ritarikunta (alk. 1698) 80x80px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (alk. 1725) 80x80px Valkoisen Kotkan ritarikunta (alk. 1705) 80x80px Pyhän Vladimirin ritarikunta (alk. 1728) 80x80px Pyhän Annan ritarikunta (alk. 1735) 80x80px Pyhän Stanislauksen ritarikunta (alk. 1765) 80x80px Pyhän Johanneksen Jerusalemin ritarikunta (maltan risti, alk. 1798)
Hierarkian ulkopuolella korkea-arvoisille naisille tarkoitetut ritarikunnat Kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita:
80x80px Pyhän Katariinan ritarikunta (alk. 1714) 80x80px Pyhän Yrjön ritarikunta (alk. 1769)
Valtiomitalit Vatiomitaleja jaettiin lähinnä aatelittomalle säädylle, sotilaille ja siviiliväestölle tarkoitettuja tunnustuksia, mitaliluokassa saajaa ei korotettu aateliin.
Keisarikunnan aikaisia tunnustuksia kutsuttiin valtion palkinnoiksi, yleisti mitaleja kutsuttiin muistomitaliksi tai ristiksi, saajalle tunnustus myönnettiin keisarin määräyksestä, mitaliin perustuvalla asetuksella ("mitaleista tehtiin lakiin kirjattu oma erillisasetus"), mitaleja ja ristejä valmistettiin metallitaiteilijan käsityönä, muun muassa Pietarin rahapajalla ja Pietarin taideakatemiassa.
Mitaliin painatettiin painatustekstein saajanansio, luovutuspäivä, sekä keisarin sivuprofiilikuva, hänen monogrammi tai keisarillisen hallinnon muu käyttämä tunnus, suurin osa mitaleista valmistettiin hopeasta, pronssista sekä halvemmasta metalliseoksesta, erittäin merkittävistä ansiosta ja saavutuksesta mitali valmistettiin painonsa arvossa (24) karaatin kullasta, joiden jakomäärä jää eri hallitsijoiden hallintokausien osalta yksittäiskappaleiksi.
Mitaleja jaettiin kaulassa ja rinnassa kannettavaksi sekä pöytämitaleiksi. Kaula ja rintamitalit jaettiin voimassa olevien ritarikuntien nauhatunnuksilla, nauhatunnuksenväri kertoi saajan saavutuksista, ritarikunnan nauhat on järjestyksessään sama arvoluokkajärjestys, kuten ne ovat hierarkkisesti edellä mainittu.
Mitalin luokitus Hierarkiassa ylhäältä alaspäin:
Kaulalle annettu tunnustus (mitali tai risti) oli noudattavin korkeinta tunnustusta (kunniamitalia) jota saaja voi saada, lisäksi mitalin metalliseos ja ritarikunnan aste määritti ansioita sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu. venäjällä muistomitali oli korkein valtionpalkinnoista joka vastaa tapahtumasta myönnettyä muistomerkkiä. Rintaan (napinläveen) annettu (mitali tai risti) oli noudattavin toiseksi korkeinta ansiota (vastasi kunnia tai ansiomerkkiä) jonka saaja sai, mitalia määritti metalliseos ja nauhanväri sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu. Pöytämitali (kolikko mallinen mitali) oli muistomitali joka vastasi kunnia tai ansiomerkkiä, mitalia määritti metalliseos ja sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu.
Suomeen myönnettyjä mitaleja Lähetyskunnan mitali Porvoon valtiopäivien muistomitali
Katso myös Kunniaritarikunta Hengellinen ritarikunta Maallinen ritarikunta (ks. kunniaritarikunta)
Lähteet
* ritarikunnat