Erillinen pataljoona 14 (ErP 14) oli Kuhmon ja Sotkamon reserviläisistä ja alueen rauhanajan rajavartiostosta koottu Suomen puolustusvoimien pataljoona.Aarnio: s. 145-146
Varustaminen
Suojajoukkoihin kuuluvana yksikkönä pataljoona sai keskimääräistä paremman varustuksen talvisodan muihin joukkoihin nähden. Määrävahvuuksia ei kuitenkaan kaikilta osin saavutettu.
Yksiköt Aarnio: s. 148-153 Komentaja + esikunta Esikuntakomppania 1. komppania (1./ErP 14) komentajanaan luutnantti Oskari Peltola 2. komppania (2./ErP 14) komentajanaan luutnantti Jussi Kekkonen 3. komppania (3./ErP 14) komentajanaan luutnantti Frans Heikkinen
Komentaja(t)
kapteeni Matti Murole
Keskittäminen Pataljoona perustettiin tulevalla toiminta-alueellaan Kuhmossa ja oli jo 9. lokakuuta 1939 toimintavalmiina. Kuhmon kertausharjoituskeskuksen komentajana oli everstiluutnantti Frans Ilomäki, josta tuli alueelle sijoitetun Ryhmä Ilomäen komentaja. Erillinen pataljoona 14 oli ryhmän keskeisin yksikkö.Aarnio: s. 148
Pataljoona kuului Pohjois-Suomen ryhmän (P-SR) suojajoukkoihin. Sodan alkaessa 30. marraskuuta se oli ryhmittyneenä itärajan tuntumaan Kuhmon suunnassa.
Kuhmon suunnan viivytysvaihe Neuvostoliiton 54. vuoristodivisioona aloitti 30. marraskuuta hyökkäyksen, jolla se tunkeutui aina Kuhmon eteläpuolelle Jyrkänkoskelle. Ensimmäisen viikon viivytysvaiheessa keskeisin suomalaisyhtymä oli erillinen pataljoona 14. Kaikkiaan suomalaisia oli 1 200 miestä.Aarnio: s. 146
Prikaati Vuokon aloitettua 8. joulukuuta vastahyökkäykset, jolloin erillinen pataljoona 14 siirrettiin varmistustehtäviin.Aarnio: s. 153
Kuhmon suunnan vastahyökkäys Tammikuun lopulla Kuhmon alueelle siirrettiin Suomussalmella voittoja saavuttanut Hjalmar Siilasvuon 9. divisioona.Aarnio: s. 161 Pataljoona osallistui tällöin käynnistyneiseen vastahyökkäykseen.
Katso myös Kuhmon taistelut
Lähteet
Viitteet
Luokka:Talvisodan suomalaiset jalkaväkipataljoonat Luokka:Kuhmo Luokka:Kainuun historia