Chinchan kuningaskunta (Ica-Chincha-kulttuuri) oli esikolumbiaaninen valtakunta nykyisen Perun alueella. Se hallitsi Chinchan jokilaaksoa noin vuosina 1300–1450.
Valtakunta sijaitsi Chinchan laaksossa nykyisen Perun alueella runsaat 200 kilometriä Limasta etelään. Laakso on matala mutta joen suulla hyvin leveä, ja sen maaperä on eteläisen Perun rannikkolaaksojen hedelmällisintä. La Centinelan arkeologinen kohde lienee ollut pääkaupunki.
Chinchan laaksossa on ollut asutusta tuhansien vuosien ajan. Chincha-valtakuntaa edeltäneellä ajalla laaksossa vallitsivat Paracasin ja Nascan kulttuurit. Chincha-valtakunta sai koko jokilaakson hallintaansa vuoteen 1300 mennessä, ja alueen väkiluku kasvoi. Inkat liittivät sen valtakuntaansa noin vuonna 1450. Suhde oli ilmeisesti rauhanomainen, ja chinchojen hallitsija matkusti inkakeisari Atahualpan seurassa, kun tämä jäi espanjalaisten vangiksi Cajamarcassa vuonna 1532. Siirtomaa-ajalla väkiluku laski ja alkuperäiskansojen asutuskeskukset autioituivat.
Väestö jakautui maanviljelijöihin, kalastajiin ja kauppiaisiin. Veneisiin perustuvan valtamerikaupan ansiosta Chinchalla oli siirtomaa-ajan alkuun saakka käytännössä monopoli rannikon kaukokaupassa. Andien ylänköalueelta tuotuja metalleja vaihdettiin Ecuadorin rannikolta kerättyihin Spondylus-simpukan kuoriin, joita pidettiin suuressa arvossa. Humboldtin merivirta pitää Perun rannikon viileänä, ja Spondylus menestyy alueella vain El Niño lämpimien ja kosteiden kausien aikaan. Spondyluksen ilmeisesti uskottiin tuovan mukanaan sateita, mikä selittää sen uskonnollisen merkityksen.
Maatalous perustui keinokasteluun. Sisämaan jokilaaksosta on löydetty useita viljelijöiden asutuskeskuksia. Inkojen kirjanpidon mukaan Chinchan alueella oli miespuolista veronmaksajaa: maanviljelijää, kalastajaa ja kauppiasta.Moseley 2001, s. 260.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Myöhäisen välikauden kulttuurit Luokka:Perun arkeologiset kulttuurit