Pohjois-Savon maakuntaviesti katsotaan Suomen vanhimmaksi hiihdon maakuntaviestiksi, joka hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1907.
Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry Suomen Valtakunnan Urheiluliitto oli saanut senaatilta hyväksynnän vuonna 1906 ja Pohjois-Savon piirin edustajana ollut lehtori Ilo E. Schroeder:n aloitteesta perustettiin SVUL:n Kuopion piirikunta samana vuonna, jonka nimi muutettiin nopeasti Pohjois-Savon piiriksi. Ilo E. Schroeder toimi myös Kuopion Hiihtoseuran puheenjohtajana vuodesta 1901 alkaen ja hänen panoksensa on ollut huomattava maakuntaviestin aikaansaamisessa. Kuopion Hiihtoseura, joka oli perustettu v.1893, järjesti vuonna 1907 Pohjois-Savon seurojen välisen viestihiihdon, joka oli myös ensimmäinen maakuntaviesti. Viestin hiihtokilpailusta ilmoitettiin maksullisesti kuopiolaisessa Savon Työmies-sanomalehdessä 5.3.1907 ja 9.3.1907. Ilmoitus 5.3.1907 oli laajempi ja sisälsi mm. että ilmoittautumiset lähetetään voimist.op. I. E. Schroederille, joka myös antaa lisätietoja. Päivän 9.3.1907 ilmoituksessa järjestäjänä, 'allekirjoittajana' on Kuopion hiihtoseura. 9.3.1907 lehdessä on myös Muistettawaa-palstalle tieto Wiestin hiihtokilpailu klo 6 a.Niiralan maantiellä.
Ensimmäisessä viestissä oli kuusi noin 10 km:n osuutta ja siis kuusi hiihtäjää joka joukkueessa, Kuopion Riennon voittajajoukkueessa hiihti tuleva suurjuoksija Hannes Kolehmainen, joukkueessa hiihtivät myös Hanneksen Taavetti ja Wiljami veljet.
Historia 1900 ja 1910-luvut Kuopion Hiihtoseura oli saanut iltamista sen verran tuloja, että pystyttiin hankkimaan vuoden 1907 viestikilpailuun kiertopalkinto. Viestikilpailu käytiin 10.3.1907 kolmen seurajoukkueen voimin; Kuopion Reipas, Iisalmen Visa ja Siilinjärven Ponnistus. Toisena vuotena maakuntaviestin reitiksi valittiin maantie Iisalmi - Kuopio (myöhemmin myös Kuopio - Iisalmi), josta tuli kuuluisa maakuntaviestin reitti. Viestistä ilmoitettiin 23.1.1908 lehdessä, siinä hiihtopäiväksi mainitaan 'maaliskuun 1 p:nä 1908' ja matkaksi 100 km. Kirjan tieto hiihtopäivästä (11.3.1908) eroaa em. lehden tiedosta. Lehden tieto (1.3.1908) lienee oikea, kun se on ollut sunnuntai kun taas 11.3. on ollut keskiviikko. Maantiereitiltä väliaikatietoja välitettiin puhelimilla innostuneelle yleisölle. Viestin säännöt estivät ammattilaisuuden ja vuonna 1909 nopeimman joukkueen, Kuopion Riennon, hiihto hylättiin ammattilais-hiihtäjien takia. Hylkäyksen lopullisesti päätti Pohjois-Savon Urheiluliiton johtokunta. Ensimmäisessä viestissä oli kolme kuusi miehistä joukkuetta, ja seuraavana vuonna reitti käsitti kymmenen osuutta neljällä joukkueella, joten hiihtäjiä oli kokonaisuudessaan 40. Kiertopalkinnon sai omakseen kolmella voitolla Peltosalmen Kisa-Veikot vuonna 1912, kun seura voitti kolmannen kerran viestin. Innostusta vähensi hiihtäjien osallistuminen Oulun hiihtoihin ja vuonna 1913 ei järjestetty maakuntaviestiä, jossa oli enimmillään ollut viisi kymmenhenkistä joukkuetta eli 50 hiihtäjää. Seuraava maakuntaviesti järjestettiin vuonna 1916 vain kahden joukkueen kesken, kuten seuraavanakin vuonna. Kirja mainitsee 'valtiolliset tapahtumat' syyksi ettei viestiä järjestetty vuosina 1917 - 1921.
1920-luku Itsenäisyyden ajan ensimmäisessä Pohjois-Savon maakuntaviestissä vuonna 1922 oli mukana kuusi joukkuetta, kahdeksan oli ilmoittautunut, mutta kaksi oli perunut osallistumisensa. Vuonna 1923 Iisalmen Visan voittaneessa joukkueessa hiihti Kalle Tuppurainen, joka oli viestissä mukana vielä 1950-luvulla. Kaikkiaan Kalle Tuppurainen saavutti kahdeksan viestivoittoa joukkueittensa kanssa. Vuonna 1925 saatiin maakuntaviestin viralliset säännöt; reittinä Iisalmi- Kuopio tai toisin päin, kymmenen osuutta, joiden pituus vähintään 6 km ja enintään 10 km. A-sarjaan kuuluivat v.1925 Iisalmen Visa, Kuopion Urheilu-Veikot, Vieremän Koitto ja Siilinjärven Ponnistus ja B-sarjaan muut joukkueet, kuten myös uudet tulokkaat. Joukkue nousi A-sarjaan kun hiihti tarpeeksi hyvin. Kiertopalkinnon saamiseksi vaadittiin viisi voittoa. Vuonna 1927 päätettiin viestin ajankohdaksi loppiainen (6. tammikuuta).
1930-luku Lumen puute siirsi vuoden 1930 viestin maaliskuulle. Vuonna 1931 Iisalmen Visa sai kiertopalkinnon omakseen. Lumen puutteen lisäksi innostuksen puute vaivasi viestiä, jota ei hiihdetty 1932 - 1934. Vuonna 1935 innostus nousi uudelleen ja mukana oli kaikkiaan 12 joukkuetta, pakollisena reittinä ei ollut enää Iisalmi - Kuopio, vaan muitakin vaihtoehtoja tuli mukaan. Joukkueissa oli myös Suojeluskuntapiirien joukkueita sekä 'Rykmenttien' ja 'Pataljoonien' joukkueita. Lumen puute esti viestin v.1937. Vuonna 1938 kokeiltiin kaksipäiväistä viestiä, jossa yövyttiin Karttulassa. Kaksipäiväisyyskokeilu jäi yhteen kertaan, kun se luultavasti vähensi joukkueitten osallistumisia, kaikkiaan mukana oli seitsemän joukkuetta.
1940-luku Sota-aikaan 1940-luvun alkuvuosina maakuntaviesti hiihdettiin kuitenkin vuosina 1941, 1943 ja 1944, mukana paljon suojeluskuntajoukkueita ja muita sota-aikaan liittyviä. Vuonna 1946 alkoi Kuopion Poliisi-Urheilijoiden (KPU) valtakausi Pohjois-Savon maakuntaviestissä. Aiempia 'valtakausia' olivat olleet Peltosalmen Kisa-Veikkojen 1910-luvulla ja Iisalmen Visan kausi 1920-1930 luvuilla. Vuosina 1946 - 1960 KPU saavutti 11 voittoa ja Sonkajärven Pahka neljä voittoa, tuolla välillä ei ollut muita miesten kisan voittajia. Vuonna 1946 mukana oli kaikkiaan 17 kymmenhenkistä joukkuetta, siis 170 hiihtäjää, seuraavana vuonna viestissä oli 19 kymmenhenkistä joukkuetta, eli 190 hiihtäjää. Hyvä keli ja myötätuuli avittivat reittiennätykseen 1949, kun Kuopiosta Iisalmelle hiihdettiin alle neljän ja puolen tunnin.
1950-luku Vuonna 1950 tie oli välillä Kuopio - Säyneenjoki niin hyvin hiekoitettu, että hiihtäjät osittain juoksivat tämän osuuden. Vuonna 1951 voittajan Sonkajärven Pahkan ja toiseksi tulleen KPU:n välillä oli vain yksi sekunti. Eteläisen Pohjois-Savon toivomuksesta reitiksi valittiin joka kolmas vuosi Kuopion eteläpuoli, ensimmäisen kerran v. 1954. 1950-luvulla mukaan tulivat myös Pikkuviesti, Poikaviesti sekä Naisten viesti. Vuoden 1956 miesten viesti siirrettiin loppiaiselta uudenvuodenpäiväksi ja KPU:n voittojoukkueessa hiihti myös Arto Tiainen, hän saavutti yhteensä kolme viestivoittoa. Vuonna 1957 siirryttiin koko viesti hiihtämään ladulla. Vuoden 1958 voittajiin kuuluu myös Sonkajärven Pahkan joukkueesta Veikko Räsänen, joka tunnetaan myös 'Räsä-Ukkona'.
Kaikilla seuroilla ei ollut mahdollisuutta osallistua täyteen maakuntaviestiin, jonka vuoksi kehitettiin Pikkuviesti. Pikkuviestissä hiihdettiin viisi viimeistä osuutta miesten viestistä kahtena vuotena ja viimeisenä vuonna sama 10 km:n osuus viisi kertaa. Mutta seurojen taholta havaittiin taktikointia liittyen Pikkuviestiin ja se päätettiin lopettaa kolmen kerran jälkeen.
Seuralla oli vuodesta 1951 alkaen omana osuutenaan poikaviesti, johon osaa ottavien hiihtäjien piti olla 16 vuotta täyttäneitä ja saivat täyttää korkeintaan 18 vuotta kilpailuvuonna. Aluksi hiihdettiin osa miesten viestistä, mutta sitten siirryttiin tavanomaiseen viestiin ja jokainen hiihti saman osuuden.
Naiset saivat oman viestinsä vuonna 1952, mutta v.1953 naisten viestiä ei järjestetty. Vuodesta 1954 lähtien naisten viesti on hiihdetty vuosittain.
1960-luku Vuonna 1960 sattui onnettomuus tasoylikäytävällä Kettulanlahdessa, jossa yksi hiihtäjä sai surmansa. Viestiä päätettiin kuitenkin jatkaa ja vaihtopaikoilla liput laskettiin puolitankoon ja Siilinjärvellä hetken hiljaisuus kunnioitti menehtynyttä hiihtäjää. Vuonna 1961 voittajalistaan tuli uusi nimi, kun Suonenjoen Vasama voitti räntäsateessakin hiihdetyn viestin. Muuten 1960-luku oli Sonkajärven Pahkan voittokautta, vaikkei voittanutkaan kotikulmilla hiihdettyä viestiä vuonna 1966.
Huomioita vuosilta 1907 - 1966 Ensimmäinen viesti v.1907 oli kuusi osuuksinen, mutta seuraavasta vuodesta lähtien osuuksia oli kymmenen, jolloin hiihdettiin pääasiassa Iisalmi - Kuopio väliä. Vuonna 1954 osuuksista pudotettiin yksi pois, eli joukkueissa oli hiihtäjiä yhdeksän. Paikalliset seurat hoitivat alueittensa osuuksien järjestelyt. Reitit tarkemmin alla olevassa taulukossa. Hiekoitus alkoi 1940-luvun loppupuolelta lähtien haitata tiellä hiihtämistä, mutta vasta vuodesta 1957 lähtien siirryttiin hiihtämään kokonaan ladulla. Jäisille teille kehitettiin lyhyemmät teräsreunaiset sukset, joiden käyttöä kirja vuodelta 1966 (s.91) sanoo enemmänkin luisteluksi kuin hiihtämiseksi. Viesti hiihdettiin paikallisena, että lähtö ja maali olivat samassa paikassa ensimmäisen kerran vuonna 1965 Suonenjoella sekä v. 1966 Sonkajärvellä. Säännöt vuodelta 1925 sallivat pienen taktikoinnin, kun ei oltu määrätty tarkemmin vaihtopaikkoja, vain osuuksien vähimmäis- ja enimmäispituudet, joten vuodesta 1928 lähtien määrättiin kaikille samat vaihtopaikat.
1950-luvulla mukaan tulivat tarkemmin seurattaviksi viestinviejien osuusajat, kun mukana oli myös Suomen huippuhiihtäjiä. Väliaika- ja osuustietoja alettiin toimittaa radiopuhelimilla kilpailukeskukseen 1950-luvulla, joten tosiaikainen seuranta oli mahdollista, tosin väliaikatietoja oli välitetty lankapuhelimilla jo vuonna 1908.
Ennätysaika vuoteen 1966 mennessä Iisalmi - Kuopio reitillä on vuodelta 1953, jolloin hiihdettin Kuopiosta Iisalmeen ajassa 4.16.39 Kuopion Poliisi-Urheilijoiden hiihtämänä. Pakkasta on ollut enimmillään jopa -41 astetta vuonna 1958 mitattuna Lapinlahden Mäentalon vaihtopaikalla.
Eniten voittoja vuoteen 1966 mennessä ovat saavuttaneet Toivo Jäntti (1940 ja -50 luvuilla) ja Eero Miettinen (1940 ja -50 luvuilla), joilla on yhdeksän voittoa. Seuraavina ovat Kalle Tuppurainen (1920, -30 ja -40 luvuilla), Kalevi Hiekkala (1940 ja -50 luvuilla), Paavo Auvinen (1920-luvulla ja 1931) sekä Pekka Väisänen (1920-luvulla ja 1931) kahdeksalla voitolla, Einari Taskisella (1940 ja -50 luvuilla) ja Eljas Koistisella (1950 ja -60 luvuilla) on seitsemän voittoa. Kirjassa on varoitus, että hiihtäjätiedot eivät ole välttämättä täydelliset alusta alkaen.
Joukkueissa vuoteen 1966 mennessä Iisalmen Visa on ollut voitokkain 13 voitolla, Kuopion Poliisi-Urheilijoilla on 11 voittoa ja Sonkajärven Pahkalla kahdeksan voittoa.
Naisten viestissä eniten voittoja vuosina 1952 - 1966 on saanut Iisalmen Visa ja Leppävirran Viri, joilla kummallakin on viisi voittoa ja Nilsiän Nujakalla on kolme voittoa, lisäksi Riistaveden Urheilijoilla on yksi voitto. Hiihtäjistä eniten voittoja ovat saaneet Tuula Karttunen ja Marja Kosunen viidellä voitolla, neljä voittoa on saanut Leena Jäppinen ja Aino Nissinen (o.s.Lappalainen).
Poikien viestissä eniten voittoja on Iisalmen Visalla, joka on ollut viisi kertaa paras, Sonkajärven Pahkalla on neljä voittoa sekä Pielaveden Sammolla, Siilinjärven Ponnistuksella ja Lapinlahden Vedolla kullakin kaksi voittoa vuosilta 1951 - 1966.
Maakuntaviesti
Kansalliskirjaston digitoidut Savon alueen sanomalehdet tunnistavat ensimmäisen kerran 'Maakuntaviesti'-sanan koskien hiihtoa ja Pohjois-Savoa 3.1.1935. Savon Sanomat-lehden artikkelin otsikko on Uusi maakuntaviesti Pohjois-Savon Hiihtäjille. "Kuopion viesti", joka hiihdetään vuosittain tammi-helmikuulla. Artikkeli käsittää viestin säännöt. Aiemmin lehdet ovat uutisoineet 'Kuopion viestistä', 'Kuopio - Iisalmi viestistä' tai pelkästään 'viesti(n )hiihdosta' ilman otsikoitua maakunta-sanaa, maakunta-sana tulee kuitenkin esille teksti-osuuksissa.
Maakuntaviesti sana tulee otsikossa esille Savon alueen sanomalehdissä ensimmäisen kerran 8.2.1930 Savonmaa-lehdessä otsikolla Maakuntaviesti Joroinen-Mikkeli.
Tuloksia