Satakunnan lennosto (Satlsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä ja joukko-osastoista. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla sijaitseva Satakunnan lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa operaatiot Etelä-Suomen alueella varmistamalla lentotukikohtien toimintavalmiuden.

Yleistietoa Lennosto tukee puolustusvoimia, kriisinhallintaoperaatioita, valtionjohtoa sekä myös muita viranomaisia tuki- ja kuljetuslennoilla. Lennoston toimintaa on myös ilmasodan taktiikan ja taistelutekniikan kehittäminen. Kehitystyötä tehdään korkeakoulujen ja teknologiateollisuuden kanssa. Koelentoiminnalla varmistetaan ilma- ja maavoimien lentokaluston kehitystyö ja järjestelmien uudistaminen. Pirkanmaan alueen sotilaskohteiden turvallisuudesta huolehtiminen on lennoston päivittäinen tehtävä.

Lennosto kouluttaa laaja-alaisesti varusmiehiä ja reserviläisiä. Se tukee myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Vuonna 2022 lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 370 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia on noin 250.

Aikaisemmin lennostossa toimi myös F/A-18C/D Hornet-monitoimihävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät Lapin ja Karjalan lennostoihin.

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvallat saavat tarvittaessa käyttöönsä Satakunnan lennoston lentotukikohdan.

Historia Luutnantti Väinö Mikkola perusti 26. kesäkuuta 1918 Sortavalassa lentotiedustelutehtäviin I kenttälentoaseman, mistä voidaan katsoa lennoston historian alkavan. Kenttälentoasemasta tuli itsenäinen yksikkö 1. elokuuta. Se yhdistettiin 1. tammikuuta 1938 lentoasema 4:n ja lentoasema 5:n kanssa muodostettaessa lentorykmentti 1. Rykmentti hajotettiin liikekannallepanossa kesäkuussa 1941, ja sen laivueet alistettiin maavoimille. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942, ja sille alistettiin maayhteistoimintalaivueet. Sotatoimien päätyttyä ja ilmavoimia uudelleen organisoitaessa rykmentistä muodostettiin 2. lennosto 1. joulukuuta 1952. Lennosto sai maakunnallisen nimen Satakunnan lennosto 1. syyskuuta 1957.Airio et al. 2008, s. 282

Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, de Havilland Vampiret, tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Ensimmäiset Fouga Magister -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston esikunta siirrettiin Tampereelle 1965. Ensimmäiset BAe Hawk -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. Kymmenen vuotta myöhemmin 1995 lennoston käyttöön tulivat ensimmäiset F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjät. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa nimetty uudelleen 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.

Puolustusvoimauudistus 2012–2014 Pirkkalaan siirtyvät kuljetus- ja yhteyskoneet Tukilentolaivueesta Jyväskylän Tikkakoskelta. Koelentotoiminta ja Koelentokeskus siirtyivät alueelle Jämsän Hallista 1.7.2013Ilmavoimien koelentokeskus siirtyy Pirkkalaan etuajassa Aamulehti

Aitovuoresta lakkautettiin pääjohtokeskus vuonna 2014, ja Lennoston esikunta siirtyi Pirkkalaan.

Kokoonpano Lennostoa johtaa esikunta. Lennostoon kuuluu joukkoyksikköinä tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Lisäksi organisaatioon kuuluvat jo mainittu esikunta sekä huoltokeskus, suojausyksikkö ja viestitekniikkakeskus.

Esikunta Lennostoa komentaa eversti Mika Kulkas. Hänen apunaan johtamisessa on esikunta (E/SATLSTO), johon kuuluu henkilöstö- ja koulutusalasta sekä tiedottamisesta vastaava hallinto-osasto ja poikkeusolojen varautumisesta ja taloushallinnosta vastaava operatiivinen osasto. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen.

Tukilentolaivue Tukilentolaivueeseen on sijoitettu lennoston kuljetus- ja yhteyskoneet, joilla se lentää valtionhallinnon ja puolustusvoimain tilaamia operatiivisia, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Laivue muun muassa lentää kansainvälisille operaatioalueille tukilentoja.

Ilmataistelukeskus Ilmataistelukeskus tutkii ilmataisteluita ja tukikohtien hallinnasta käytäviä taisteluja. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää toimintamalleja. Keskuksen vastuulla on myös ilmavoimien koelentäminen ja lentokaluston testaus.

Lentotekniikkalaivue Lentotekniikkalaivue tarjoaa kunnossapitopalvelut, kuten määräaikaishuollot ja vikakorjaukset lentokalustolle, samoin kuin päivittäiset tarkastukset.

Suojausyksikkö Suojausyksikkö vastaa asevelvollisten kouluttamisesta ilmavoimien sodanajan joukkoihin. Yksikkö myös vastaa tukikohdan ja koko varuskunnan vartioinnista ja lentotoiminnan pelastustehtävistä.

Viestitekniikkakeskus Viestitekniikkakeskus on Etelä-Suomen alueen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien toiminnasta vastaava yksikkö.

Huoltokeskus Huoltokeskus vastaa Pirkkalan tukikohdan ja lennoston yleishuollon suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Se muun muassa hoitaa lennoston vaatimat maakuljetukset ja varastopalvelut.

Komentajat Lennoston komentajina ovat olleet:Airio et al. 2008, s. 283 everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957 everstiluutnantti Mikael Somppi (s. 1914) 1957–1958 everstiluutnantti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958–1964 everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966 eversti Kalervo Mustonen 1966–1967 eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968 eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969 eversti Vilho Lukkarinen (s. 1926) 1969–1972 eversti Pentti Impola (1929–1975) 1972–1975 eversti Jaakko Moilanen (s. 1931) 1976 eversti Eero Urpo (s. 1932) 29. marraskuuta 1976 – 5. huhtikuuta 1984 eversti Heikki Nikunen (s. 1939) 5. huhtikuuta 1984 – 23. maaliskuuta 1986 eversti Jouko Knuutila (1939–1997) 23. maaliskuuta 1986 – 31. elokuuta 1988 eversti Jukka Uhari (s. 1943) 31. elokuuta 1988 – 30. marraskuuta 1995 eversti Jouni Pystynen (s. 1951) 1. joulukuuta 1995 – 31. joulukuuta 1996 eversti Pekka Tuunanen (s. 1951) 1. tammikuuta 1997 – 1998 eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006 eversti Kari Janhunen (s. 1960) 2007 – 2010 eversti Kim Jäämeri (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012 eversti Sampo Eskelinen (s. 1964) 1.7.2012 – 31.3.2014 eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 – 28.2.2015 eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 – 31.7.2017 eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 – 28.2.2019 eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 – 31.12.2021 eversti Mika Kulkas 1.1.2022 alkaen eversti Markus Leivo 1.3.2024 alkaenhttps://puolustusvoimat.fi/-/eversti-leivo-satakunnan-lennoston-komentajaksi

Esikuntapäälliköt Lennoston esikuntapäällikköinä ovat olleet:Suomen ilmavoimat 80 vuotta, s. 30 everstiluutnantti Viljo Wetterstrand 2. kesäkuuta 1975 – 9. toukokuuta 1980 everstiluutnantti Jouko Knuutila 1. heinäkuuta 1980 – 22. maaliskuuta 1986 everstiluutnantti Pentti Putaala 23. maaliskuuta 1986 – 31. elokuuta 1989 everstiluutnantti Aarno Liusvaara 1. syyskuuta 1989 – 30. syyskuuta 1991 everstiluutnantti Heikki Lyytinen 1. lokakuuta 1991 – 31. maaliskuuta 1996 everstiluutnantti Markku Määttänen 1. huhtikuuta 1996 – Tuure Lehtoranta Tommi Keränen Antti Koskela Kari Partinen Mikko Kauppala Anssi Saarikoski Pauli Rantamäki Juha-Pekka Pystynen Martti Uotinen

Yksiköistä 1960-luvulla perustettu 3. pääjohtokeskus (vuoteen 1993 asti Viestikeskus 3, VKesk 3) vastasi Etelä-Suomen ilmatilan valvonnasta ja tunnistuslentoja suorittavien hävittäjäkoneiden johtamisesta. Fyysisesti pääjohtokeskus sijaitsee luolatiloissa Tampereen Olkahisissa Finavian alaisen Suomen aluelennonjohdon yhteydessä. Keskuksen alaisuuteen kuuluu myös tutka-asemia, jotka sijaitsevat ympäri Länsi- ja Sisä-, Lounais- sekä läntistä Etelä-Suomea. Keskivalvontatutkat (Keva) on hankittu Suomeen 1970-luvulla.Armeija uusii ilmavalvontatutkiaan Yle.fi

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Satakunnan lennosto

Luokka:Suomen ilmavoimien nykyiset joukko-osastot ja yksiköt Luokka:Pirkkala