Suverenismi tarkoittaa kansallisvaltion ja sen suvereniteetin ja rajojen merkityksen korostamista sekä uusliberaalin globalismin uhan torjumista.
Euroopan unionissa suverenismi on tarkoittanut 2010-luvun lopulta alkaen pyrkimystä palauttaa EU:n politiikkoja jäsenmaihin eli siirtää kotimaata koskevia asioita maan omaan hallintaan. Suverenismiin kuuluu myös Euroopan unionin arvostelua sisältä käsin esimerkiksi EU:n insituutioiden ja eliitin legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden puutteesta. Suverenistit eivät kuitenkaan tavoittele kotimaansa eroa Euroopan unionista, eivätkä he ole euroskeptikkojen tapaan yleisesti EU-vastaisia.
Suverenismia on esiintynyt niin oikeistolaisissa kuin vasemmistolaisissakin kansallismielisissä puolueissa ja liikkeissä. Euroopassa nimitystä on alkanut käyttää itsestään laitaoikeisto. Suurten eurooppalaisten oikeistopuolueiden johtajista suverenisteja ovat esimerkiksi Unkarin Viktor Orbán ja Ranskan Marine Le Pen sekä Italian Giorgia Meloni. He asettavat oman maansa kansallisen edun ensisijaiseen asemaan kansainvälisissä instituutioissa, kannattavat tiukkaa siirtolaispolitiikkaa sekä puolustavat perinteistä eurooppalaista ja kristillistä arvomaailmaa. Suverenistien kansallismielisyys on sisäänpäin katsovaa ja puolustuksellista, eikä siihen kuulu laajenemispyrkimyksiä.
Unkarissa Viktor Orbánin hallitus on laatinut 2020-luvulla lain kansallisen suvereniteetin puolustamisesta ja perustanut sen pohjalta itsemääräämisoikeuden puolustamisviraston. Virasto muun muassa tutkii järjestöjä, joiden epäillään ulkomaisen rahoituksen avulla vaikuttavan Unkarin vaalituloksiin tai äänestäjien tahtoon.
Lähteet
Luokka:Poliittiset käsitteet