Zombie Birdhouse on amerikkalaisen rock-laulajan Iggy Popin kokeellinen sooloalbumi. Se julkaistiin syyskuussa 1982 Animal Records -levy-yhtiön kautta. Albumi äänitettiin saman vuoden kesäkuussa Blank Tape Studios -studiolla New Yorkissa. Iggyn tärkeimmät yhteistyökumppanit tässä projektissa olivat Blondien kitaristi Chris Stein, joka tuotti albumin, sekä kitaristi Rob Duprey, joka osallistui kappaleiden säveltämiseen. Duprey oli aikaisemmin soittanut kitaraa The Mumps -punk-yhtyeessä.
Albumin tausta Vuonna 1982 Iggy Pop oli uransa aallonpohjassa. Hän oli juuri päättänyt sopimuksensa Arista-levy-yhtiön kanssa, ja hän kärsi huumeriippuvuudesta. Tästä huolimatta Blondien kitaristi ja perustajajäsen Chris Stein tarjoutui tuottamaan seuraavan Iggy Popin albumin. Stein oli perustanut oman levy-yhtiön Animal Recordsin, jonka levyjä jakeli Blondien musiikkia julkaiseva Chrysalis. Chris Stein tarjosi Iggy Popille taiteellisen vapauden tehdä, mitä ikinä huvittaa studiossa, ja siksi Iggy päätti tehdä kokeellista musiikkia. Iggy vietti kuusi viikkoa New Yorkissa asuen kitaristi Rob Dupreyn asunnossa, jotta he voisivat työstää yhdessä kappaleita. Albumin äänitysten yhteydessä Iggy matkusti Karibianmerelle Haitin saarivaltioon kirjoittamaan kappaleita levyä varten. Popin silloinen tyttöystävä valokuvaaja Esther Friedman lähti mukaan. Friedman otti monia valokuvia Iggy Popin päivittäisestä elämästä Haitilla, ja hänen valokuviaan päätyi Zombie Birdhouse -albumin kanteen. Toimittaja Paul Tynkan Open Up and Bleed -kirjassa Esther Friedman kertoo, että Iggy Popia kiehtoi Haitilla erityisesti alkoholi sekä paikallisten voodoo-pappien seremoniat. Iggy oli myös innostunut Jamaikalla kuulemistaan afrobeat-rytmeistä, joita päätyi levylle mukaan.
Albumin äänitys Levy äänitettiin tuottaja Chris Steinin johdolla alle 50 000 dollarilla Blank Tapes -studiolla, joka oli 16-raitainen äänitysstudio New Yorkissa. Albumin äänitti Blank Studion ääniteknikko Joe Ariotta. Rob Duprey soitti kaikki kitarat ja koskettimet albumilla ja teki myös useita taustalauluja. Chris Stein soitti albumilla bassoa, ja Blondien rumpali Clem Burke soitti lyömäsoittimet ja rummut.
Iggy yritti selvästi olla runollinen kappaleiden sanoituksissa. Useat kappaleet kritisoivat amerikkalaista kulttuuria ja kapitalismia. Rolling Stone -lehden kriitikon Parke Puterbaughin mukaan ”Zombie Birdhouse tarkastelee lähes novellin tavoin Amerikan luonnetta, joka on vuoroin hauska ja vihainen, kunnioittava ja epäkunnioittava. Levyllä on lähes mystistä primitivismiä, joka tuo esiin shamaanin Iggyn sielusta.” Iggy Popin laulusuoritus albumilla on jakanut usein kriitikoiden mielipiteitä. Iggyn laulu harhailee välillä epävireiseksi ja välillä hän huutaa rohkeasti nuotin vierestä. Kukaan ei tiedä, onko kyseessä vahinko vai tietoinen taiteellinen ratkaisu. Iggy on itse kertonut olleensa erilaisista päihteistä sekaisin studiossa.
Iggy Popin silloinen tyttöystävä Esther Friedman sai albumilla valokuvauskrediitit. Hänen Haitilla ottamiaan kuvia Iggystä on käytetty albumin kannessa ja myös albumin promootio-videoissa, joihin taiteilija Marta Kacprzak on tehnyt animaatioita. Kappaleesta ”Run Like A Villain” tehtiin musiikkivideo. Zombie Birdhouse on omalaatuinen kuriositeetti Iggy Popin diskografiassa, koska se on hänen uransa kokeellisin albumi. Albumi on noussut ”lähes legendaariseen kulttiasemaan erikoisuutensa vuoksi”, kuten musiikkitoimittaja Charlotte Robinson toteaa PopMatters sivustolla.
Kokoonpano:
Iggy Pop – laulu Rob Duprey – kitara, koskettimet Chris Stein – basso Clem Burke – rummut, lyömäsoittimet
Kappaleet
Rob Duprey jakaa Iggy Popin kanssa sävellyskrediitit kaikista kappaleista, paitsi Iggy Popin yksin albumille kirjoittamista kappaleista ”Ordinary Bummer” ja ”Street Crazies”.
A-puoli
B-puoli
Levyn CD-painos sisältää myös Iggy Popin kirjoittaman bonuskappaleen: ”Pain and Suffering”
Lähteet
Luokka:Iggy Popin albumit Luokka:Yhdysvaltalaiset punkalbumit Luokka:Vuoden 1982 albumit