Valkoinen länsiylämaanterrieri (, ) eli westie on terriereihin kuuluva koirarotu. Se on kotoisin Skotlannista, Britanniasta.
Rotu oli vuonna 2025 Suomen 68. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 200 valkoista länsiylämaanterrieriä.
Ulkonäkö Westie on pieni, ryhdikäs ja matalaraajainen. Sen säkäkorkeus on noin 28–30 senttimetriä ja se painaa noin 7–10 kilogrammaa. Westiellä on kaksinkertainen karvapeite. Peitinkarva on valkoista, karkeaa ja noin viisi senttimetriä pitkää, ei yleensä kiharaa. Pohjavilla on karheaa, lyhyttä ja ihonmyötäistä. Avoin turkki on rotumääritelmän mukaan vakava virhe.
Turkinhoito Turkki tulee trimmata nyppimällä 4–6 kertaa vuodessa ja harjata säännöllisesti. Oikeanlainen trimmaaminen on myös koiran terveydenhoitoa, sillä se edesauttaa ihon terveyttä. Oikein hoidetusta turkista ei lähde ollenkaan karvaa. Westien karkeaan turkkiin ei tartu likaa yhtä helposti kuin pehmeään turkkiin.pienoiskuva|Valkoinen länsiylämaanterrieri Luonne ja käyttäytyminen Valkoinen länsiylämaanterrieri on parhaimmillaan uskollinen ja yhteistyöhaluinen seurakoira. Energisenä ja tempperamenttisena terrierinä rodun edustajat tarvitsevat liikuntaa, eivätkä sovellu pelkiksi sylikoiriksi. Tekemisen puute saattaa ilmetä käytöshäiriöinä, kuten tuhoamisena. Tutkimuksissa on tullut esiin, että valkoisilla länsiylämaanterriereillä esiintyy keskimääräistä enemmän aggressiivisuutta muita koiria kohtaan.
Terveys Valkoinen länsiylämaanterrieri elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä maksan- ja ruoansulatuskanavan sairaudet. Valkoisen länsiylämaanterrierin merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, patellaluksaatio, erilaiset silmäsairaudet, atopia ja allergiat.
Valkoinen länsiylämaanterrieri on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle. Johtuen valkoisen länsiylämaanterrierin pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.
Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 6 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2015–2025 tutkittuja valkoisia länsiylämaanterriereitä. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Erilaisista silmäsairauksista rodulle tavallisimpia ovat kaihi ja verkkokalvon kehityshäiriö (retinal dysplasia, RD). Rodulla esiintyy myös kuivasilmäisyyttä.
Yksi rodun merkittävimmistä terveysongelmista on atopia ja ruoka-aineyliherkkyys. Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin eli allergeeneihin. Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Valkoiset länsiylämaanterrierit ovat keskimääräistä rotukoiraa sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Valkoisen länsiylämaanterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 39 %.
Katso myös
Skotlanninterrieri Cairnterrieri
Lähteet
Suomen Kennelliiton rotumääritelmä (pdf)
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Valkoisten länsiylämaanterriereiden virallinen rotujärjestö
Viitteet
Aiheesta muualla
Westiekasvattajat
Luokka:FCI 3 Terrierit Luokka:Terrierit Luokka:Skotlantilaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit