pienoiskuva|Kontionimen parantola oli 22. sotasairaalan käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. 22. sotasairaala (22. SotaS) toimi talvisodan ja jatkosodan aikana Joensuussa ja Kontiolahdella. Vuonna 1944 sotasairaalaan liitettiin 66. sotasairaala, jonka osat toimivat Joensuussa ja Outokummussa.
A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu kirurgisille potilaille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.
Talvisota Sotasairaalan toiminta käynnistyi 10.lokakuuta 1939. Se toimi Kontioniemen parantolassa, jossa oli 140 kirurgista, 94 kaasusairauksien ja 70 siviilipotilaspaikkaa. Lisäksi Kontiolahden kirkolle sijoitettiin potilaita neljään eri taloon joulukuusta 1939 tammikuuhun 1940. Toipumiskoti perustettiin tammikuussa 1940 Onttolaan. Sairaalan toiminta päättyi 30. toukokuuta 1940. Saiaalassa olleet 75 potilasta vietiin Vierumäelle ja Kangasalan parantolaan.
Kontioniemen parantolan tilat soveltuivat sairaalan toiminnalle hyvin, koska tilat olivat sairaalakäyttöön suunniteltuja. Kirurgisia instrumentteja ja vaatteita ei kuitenkaan ollut riittävästi. Lämpimän autotallin puute oli myös haaste. Aseita ei ollut riittävästi, eikä pommisuojaa ollut.
Sairaalan päällikkönä toimi Martti J. Pulkki ja talouspäällikkönä toimi Toivo Relander. He olivat parantolan omaa henkilökuntaa. Sairaalassa työskenteli viisi lääkäriä ja apteekkari. Sairaalassa työskenteli enimillään 33 sairaanhoitajaa, 39 lottaa ja kadeksan miehistön jäsentä. Sairaalan henkilökuntaan kuului myös muuta Kontioniemen parantolan omaa henkilökuntaa, joita olivat esimerkiksi siivoojat, keittiöapulaiset, keittäjät ja leipojat.
Kirurgisista potilaista suurin osa oli raajoihin haavoittuneita. Rintakehään tai vatsaonteloon haavoittuneita tuli vähän hoitoon. Ilmarinta- tai mätä- ja ilmarintavamman tai kriittisen suolivamman saaneet olivat sairaalaan tullessa jo toivottamassa tilassa. Ne ilmarintapotilaat, jotka oli saatu nopeasti siirretyksi sotasairaalaan saivat komplikaatiot usein vasta sotasairaalassa, jossa oli paremmat mahdollisuudet komplikaatioiden hoitoon. Paleltumia hoidettiin paljon koko talvisodan ajan. Sisätautipotilaista isolla osalla oli keuhkoputkentulehdus, keuhkokuumetta esiintyi vähän, tuberkuloosin vuoksi asepalveluksesta vapautettiin iso joukko asevelvollisia ja myös tuberkuloosia sairastavia huonokuntoisiakin asevelvollisia oli vielä rivissä. Syyhyä oli paljon sekä myös täi- sekä lapamatotartuntoja.
+Talvisodan aikana 22. sotasairaalan sairaaloita olivat (10.10.1939-30.5.1940):SairaalaSijaintiKuvaSairaansijatKontioniemen parantola, Kontiolahtipienoiskuva 140 kirurgista sairaansijaa 94 kaasusairauksien sairaansijaa 70 siviilipotilaille varattua sairaansijaaOnttola, Kontiolahti Toipumiskoti
Toiminnan loppuessa parantolan oma henkilökunta siirtyi takaisin parantolan palvelukseen. Sotasairaalan palveluksessa olleista sairaanhoitajista ja lotista tieto lähettiin Suomen Punaiselle Ristille sekä Lotta Svärd -yhdistykselle. Puolustusvoimien omistamat instrumentit ja lääkkeet lähetettiin lääkintäkeskusvarikkoon. Vaateet ja muut varusteet varastoitiin parantolaan. Pommi- ja sirpalesuojarakenteet jätettiin paikoilleen. Insuliittilevyt varastoitiin. Arkisto lähetettiin lääkintäosastolle.
Jatkosota 22. sotasairaala perustettin uudelleen Joensuussa 5. heinäkuuta1941 Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin toimesta. Sairaala oli toimintavalmiudessa 1. elokuuta 1941. Suomen Punainen Risti toimitti Joensuuhun valtaosan sairaalassa tarvittavista varusteista.
+Jatkosodan aikana 22. sotasairaalan jaossairaaloita olivat (1.8.1941-30.11.1944):JaossairaalaSijaintiKuvaSairaansijatEsikuntaPohjois-Karjalan kotiseutuyhdistyksen toimitalo -Osasto IJoensuun lyseo, Joensuupienoiskuva 200 psykiatrista sairaansijaaOsasto IIJoensuun yleinen sairaala, Joensuu 106 A-kiurgista sairaansijaaOsasto IIIKontioniemen parantola, Kontiolahtipienoiskuva 300 A-kirurgista sairaansijaa 50 neurokirugista sairaansijaa 50 leukakirurgista sairaansijaaOsasto IV Joensuun tyttölyseo, Joensuu pienoiskuva 200 sisätautien sairaansijaaOsasto VJoensuun talouskoulu, Joensuu pienoiskuva 50 silmäsairauksien sairaansijaaOsasto VIKontioniemen parantola, Kontiolahtipienoiskuva 150 ihotautien ja veneeristen tautien sairaansijaa (5.7.1941-22.6.1942)Osasto VIINiinivaraaran kansakoulu, Joensuu 100 kulkutautien sairaansijaaOsasto VIIIKontioniemen parantola, Kontiolahtipienoiskuva 50 sairaansijaa (1942 -) Vuonna 1944 liitettiin Äänislinnassa toiminut 66. sotasairaala 22. sotasairaalaan. Liitoksen yhteydessä uusia jaostosairaaloita perustettiin Joensuun yhteiskouluun sekä Outokumpuun.
+22. sotasairaalan liitetiin 66. sotasairaala 22.6.1944, jonka osat toimivat seuraavissa tiloissa:JaossairaalaSijaintiKuvaSairaansijatVIIOutokummun uusi kansakoulu Outokummun vanha kansakoulu
Outokummun työväentalo 230 A-kirurgista sairaansijaa 70 B-kirurgista sairaansijaa 80 B-kirurgista sairaansijaaVIIIJoensuun yhteiskoulu pienoiskuva 250 B-kirurgista sairaansijaa lajittelu- ja evakuointiosasto
Puolustusministeriön Lääkintäosaston määräyksellä 10.marraskuta 1944 määrättiin 22. sotasairaalan toiminta lopetettavaksi. Tätä ennen oli materiaalia lähetetty jo Jyväskylään varastoitavaksi. Potilaita vastaanotetiin 20. marraskuuta 1944 asti, jolloin viimeiset potilaat evakuoitiin sairasjunalla. Vasta tämän jälkeen sairaalan toimintaa voitiin ajaa alas. Materiaali varastoitiin Kontioniemen parantolan pohjakerrokseen. Tarvittavat toimenpiteet oli suoritettu 27. marraskuuta 1944. Sairaalan lopetustilaisuus pidettiin 28. marraskuuta 1944. Lääkintöhallituksen alaisuudessa toiminut Joensuun sotavammapoliklinikka jatkoi potilaiden hoitoa alueella.
Lähteet
Luokka:Suomen sairaalat Luokka:Talvisota Luokka:Jatkosota Luokka:Joensuun rakennukset ja rakennelmat Luokka:Joensuun historia Luokka:Kontiolahden rakennukset ja rakennelmat Luokka:Outokummun rakennukset ja rakennelmat