Karolingit olivat hallitsijasuku, joka hallitsi Frankkien valtakuntaa vuosina 751–843 sekä sen useita seuraajavaltioita, kuten nykyistä Ranskaa edeltänyttä Länsi-Frankiaa lyhyin katkoksin vuoteen 987. Karolingikuninkaat ottivat vuonna 800 käyttöön keisarin arvon, jolloin syntyi Karolingien keisarikunta.
Historia pienoiskuva|Karolingien sukupuu, teoksesta Chronicon Universale, d'Ekkehard d'Aura. Karolingit toimivat alkuaan Frankkien valtakuntaa hallinneiden merovingien suvun kuninkaiden major domuksina (linnanherra tai käskynhaltija) ja seurasivat vuonna 751 merovingejä hallitsijasukuna.
Karolingien kantaisä oli Austrasian major domus Pipin I, jonka mukaan sukua kutsuttiin aluksi pippinideiksi. Myöhemmin suku sai nimen arnulfingit Metzin arkkipiispan Arnulfin mukaan. Sukua alettiin kutsua karolingeiksi Kaarle Martelin noustua Frankkien valtakunnan major domukseksi ja todelliseksi hallitsijaksi.
Karolingihallitsijat herättivät henkiin ajatuksen läntisestä keisarista, jollaista ei Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen ollut. Suvun kuuluisin jäsen on Kaarle Suuri, joka kruunattiin keisariksi vuonna 800. Viimeinen karolingikeisari kuoli jo vuonna 899, ja karolingien alamäki oli nopeampaa kuin heidän nousunsa. Karolingit hallitsivat kuitenkin nykyisen Ranskan alkumuotoa vuoteen 987 saakka, jolloin kapetingit korvasivat heidät.
Suvun hallitsijat Jakamaton Frankkien valtakunta Pipin Pieni 751–768 Kaarloman 769–771 Kaarle Suuri 771–814 Ludvig Hurskas 814–840
Italialainen eli lothringeniläinen sukuhaara Lothar I 840–855 Ludvig II 855–875
Saksalainen sukuhaara Ludvig Saksalainen 840–876 Kaarle Paksu 884–888
Ranskalainen sukuhaara Kaarle Kaljupää 843–877 Ludvig II Änkyttäjä 877–879 Ludvig III 879–882 Kaarloman II 879–884 Kaarle III Yksinkertainen 898–922 Ludvig IV 936–954 Lothair 954–986 Ludvig V 986–987
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Hallitsijasuvut Luokka:Ranskan hallitsijasuvut Luokka:Frankkien valtakunta Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit