pienoiskuva|289x289px|Majuri Jöran Svinhufvudin hautajaisvaakuna Tenholan kirkossa. Kuva: Kansallisarkisto/Martti Puhakka pienoiskuva|289x289px|Jöran Jönsson Svinhufvudin omakätinen allekirjoitus vuodelta 1635. Jöran Jönsson Svinhufvud eli Jöran Jönsson Svinhufvud i Westergötland (k. 1639) oli ruotsalainen upseeri. Hän palveli ratsumestarina Upplannin ratsuväessä 1610-luvulla. Sen jälkeen hän sai siirron Suomeen ja toimi noin vuodesta 1619 alkaen majurina Suomeen sijoitetussa jalkaväessä. Jöran Svinhufvud johti vuodesta 1632 alkaen pääosin Satakunnan miehistä koottua hänen mukaansa nimettyä Svinhufvudin komppaniaa.
Jöran Svinhufvudin suku oli lähtöisin Taalainmaalta. Hänen isänsä Jöns Danielsson Svinhufvud toimi voutina Itä-Taalainmaalla. Jöran Svinhufvudin isoisä Daniel Torkilsson aateloitiin vuonna 1581 ja suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1633 numerolla 199. Nimeen lisättiin i Westergötland, jotta se erotettaisiin Svinhufvud af Qvalstad -suvusta.Adel-ätten Svinhufvud i Westergöthland, N:o 199. Svenska Adelns Ättar taflor, Stockholm 1858-1864.Adliga ätten Svinhufvud i Vestergötland, nr 199. Gustav Elgenstierna: Den introducerade svenska adelns ättartavlor, Stockholm 1925-1936.
Majuri Jöran Svinhufvud sai vuonna 1632 tehtäväksi perustaa Pohjois-Satakuntaan linnakkeen eli skanssin tukikohdaksi sotilaskarkureiden kiinniottamista varten. Linnake nimettiin Kyrön skanssiksi eli Kyrö Skantziksi, koska se sijaitsi Hämeenkyrön pitäjän alueella niin kutsutussa Kyrön metsässä. Nykyisin Kyrön skanssin rauniot sijaitsevat Karvian Kantinkylässä. Kuningatar Kristiinan nimissä holhoojahallitus nimitti majuri Svinhufvudin Kyrön skanssin päälliköksi 19. maaliskuuta 1635 päivätyllä kirjeellä.Papunen, Pentti et al: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I vuoteen 1640, Vammala 1996Koskinen Ulla et al: Satakunnan historia V, Maakunnan synty (1550-1750), Satakunnan museo/Porin kaupunki, Satakuntaliitto, Pori 2017
Jöran Svinhufvud oli naimisissa Elin Gyllenloodin kanssa. Elin kuoli ennen vuotta 1630. Elin Gyllenloodin isä oli amiraali Bengt Severinpoika Juusteen (vuodesta 1591 aateloituna Gyllenlood). Gyllenloodin suku omisti pitkään Tenholan pitäjässä sijaitsevan Olsbölen säterikartanon.Gyllenlood Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, Helsingfors 1909-1916. Rouvali, Vesa: Majuri Jöran Svinhufvudin jäljillä. Ikaliini 29, Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry 2026
Vuoden 1630 tienoilla leskimies Jöran Svinhufvud avioitui eversti Lindved Claesson Sabelin leskeksi jääneen tyttären Anna Sabelin kanssa. Eversti Lindved Sabelfana (vuodesta 1633 aateloituna Sabel) kuoli 1635 ja Anna Lindvedsdotter Sabel peri isältään Tuorlan säterikartanon Piikkiössä. Avioliiton kautta majuri Jöran Svinhufvudista tuli Tuorlan säterikartanon omistaja.Sabelfana. Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, Helsingfors 1909-1916. Anna Sabel mainitaan Ernst Johan Creutzin ja Johan Svinhufvudin välisessä monimutkaisessa oikeusjutussa vuodelta 1650. Anna Sabel oli hoitamassa Svean hovioikeudessa poikansa Johan Svinhufvudin asiaa.Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa, WSOY 2005. Anna Sabelin kuolinaika ei ole tiedossa.
Majuri Jöran Svinhufvudilla oli maatiloja Pirkkalassa ja Tenholassa. Pirkkalan pitäjän Tammerkosken kylästä majuri Svinhufvudille oli 1630-luvulla annettu kaksi palkkatilaa nimeltään Kurila ja Kuotti. Ne sijaitsivat nykyisen Tampereen kaupungin Kirjastonpuiston tietämillä.Sirén, Jukka: Tampereen kartanoiden omistajia 1500-1700-luvuilla. Orpana nro 1/2015. Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n jäsenlehti. Myöhemmin Kurila ja Kuotti liitettiin Tammerkosken kartanoon. Tenholan pitäjässä majuri Svinhufvud omisti kaksi ratsutilaa.
Majuri Jöran Svinhufvud on haudattu Tenholaan vuonna 1639. Tenholan kirkossa on säilynyt hänen hautajaisvaakunansa.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1639 kuolleet Luokka:Syntymävuosi tuntematon