Korkeakankaan tuulivoimapuisto, joka tunnetaan myös nimellä Vihisuon tuulivoimapuisto , on Keski-Suomessa Karstulan Vahangassa sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 43 megawattia (tai 45 MW ) ja vuosituotanto on noin 135 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston on rakentanut OX2, sen omistaa Korkeakangas Wind Oy, joka on saksalaisen Aquila Capitalin tytäryhtiö, ja sitä operoi OX2.
Yleistä Tuulivoimapuisto sijaitsee noin 10 kilometriä Karstulan kirkonkylästä länteen ja Vahangan pohjoispuolella. Voimala-alue on metsätalouskäytössä ja se levittäytyy Vihikankaan, Vihisuon, Korkeakankaan ja Soppisenkankaan seuduille. Alueen suot ovat tiheästi ojitettuja. Tuulipuiston pituus on 2,0 kilometriä, leveys 1,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Voimala-alueelle tulee huoltotie seututieltä 697 Haapalahden ja Sahanperän väliseltä Murronkankaalta.
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N149-mallia, jonka napakorkeus on 155 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 149,1 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,8 megawattia. Voimalat sijaitsevat 190–207 metrin korkeudella mpy.
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20-45 kilovoltin jännitteellä alueen pohjoispuolella Soppisenkankaalla sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan 110 kilovoltin ja 7 kilometriä pituista siirtolinjaa myöten Kieräperälle, jossa sähkö kytketään kantaverkkoon.
Historiaa Tuulivoimapuiston hanke on alkujaan Metsähallituksen (Laatumaa) alulle panema, suunnittelema ja Karstulan kunnan kanssa sovittu. Tuulivoimapuiston mahdollistaman kaavan suunnittelusta annettiin vireillepanokuulutus toukokuussa 2014, jota seurasi syyskuussa viranomaisneuvottelu kunnan ja työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Lokakuussa julkistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos oli nähtävillä joulukuusta 2014 tammikuuhun 2015. Kaavaehdotuksessa, joka oli nähtävillä toukokuun ja kesäkuun aikana, Metsähallitus esitteli suunnitelmansa rakentaa alueelle yhdeksän 3 megawatin tuulivoimalaa alueelle, jonka pinta-ala olisi 12 neliökilometriä. Tällaisen tuulivoimapuiston suunnittelussa ei lain mukaan ollut tarvetta soveltaa YVA-menettelyä, minkä ELY-keskus totesi jo huhtikuussa 2014. Sähkönsiirtoa koskien ELY-keskus oli antanut hyväksyvän lausunnon toukokuussa 2016. Karstulan kunnanvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2016 Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Tästä kuitenkin valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen perusteena meluhaittojen rasitukset esimerkiksi alueen maakotkille ja Vahangan rantojen asukkaille. Valitus hylättin huhtikuussa 2017. Toukokuussa 2018 uutisoitiin, että Korkein hallinto-oikeus oli käsitellyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyä valitusta ja hylännyt sen. Osayleiskaava sai pian tämän jälkeen lainvoiman. Metsähallitus myi hankkeen joulukuussa 2018 ruotsalaiselle OX2:lle.
Elokuussa 2018 perustettiin hanketta varten yrityksen Korkeakangas Wind Oy, jonka kotikunta oli Karstula. OX2 ei halunnut enää käyttää Metsähallituksen suunnittelemia tuulivoimalaitoksia, vaan niitä haluttiin päivittää tehokkaimmiksi. Silloin jätti yhtiö helmikuussa 2019 Keski-Suomen ELY-keskukselle pyyntö arvioida uudelleen olisiko YVA-menettelylle tarvetta. Hankkeesta neuvoteltiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja neuvottelujen päätteeksi ELY-keskus päätti, ettei YVA-menettelylle ollut tarvetta. OX2 sai tuulipuiston rahoittajaksi Aquila Capital, jonka investointipäätös julkistettiin tammikuussa 2020.
Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2020 teidenparannuksilla ja muilla maanrakennustoimilla. Niistä vastasi Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Sille kuului myös nostokentät, perustusten valaminen, sähkönsiirtolinjan ja sähköaseman rakentaminen. Tuulivoimapuisto valmistui kesäkuussa 2022, jolloin tuulipuisto luovutettiin Aquila Capitalille. OX2 vastasi tämän jälkeen tuulipuiston teknisestä ja kaupallisesta hallinnoinnista.
Katso myös Luettelo Suomen tuulivoimaloista
Lähteet
Luokka:Suomen tuulivoimapuistot Luokka:Karstulan rakennukset ja rakennelmat