pienoiskuva|Tarkastuspisteillä valvontaa suoritti poliisi, ja liikenteen ohjauksessa oli apuna varusmiehiä sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia. Kuvan tarkastuspiste sijaitsi seututiellä 167 Myrskylän ja Orimattilan rajalla. pienoiskuva|Sanna Marinin hallitus julisti poikkeusolot ja otti samalla käyttöön valmiuslain pykäliä 16. maaliskuuta. Uudenmaan sulku tarkoittaa 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020 voimassa ollutta Uudenmaan maakunnan ja muun Suomen välisen liikkumisen rajoittamista. Rajoitusten tultua voimaan Uudenmaan asukkaiden oli pysyttävä maakunnan alueella. Muiden maakuntien asukkaat eivät voineet käydä Uudellamaalla. Sulun tavoitteena oli hidastaa koronaviruksen leviämistä.
Päätöksen syyt Sulun perusteena käytettiin valmiuslain 118 §:a. Sen mukaan valtioneuvoston päätöksellä voidaan "tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella taikka rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi." 26. maaliskuuta 2020 Uudenmaan ilmaantuvuusluku oli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Pääministeri Sanna Marin korosti rajoitusten olevan välttämättömiä ihmisten hengen ja terveyden turvaamiseksi.
Toimeenpano Yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa valtioneuvosto totesi 16. maaliskuuta 2020, että Suomessa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot COVID-19-koronaviruspandemian vuoksi. Perjantaina 27. maaliskuuta poliisi valmistautui valvomaan rajaa päätöksen astuessa voimaan. Iltapäivällä moottoriteille alettiin tuomaan betoniporsaita ja muita esteitä. Tuolloin rajan sulku ei kuitenkaan ollut vielä varmaa, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta löysi hallituksen esityksestä ongelmia. Hallitus viilasi esitystään ja myöhään illalla perustuslakivaliokunta puolsi esitystä, ja eduskunta hyväksyi sen yksimielisesti.
Sulun aikana Sulun ollessa voimassa Uudenmaan rajan ylittäminen oli sallittua enää "muun muassa välttämättömän työnteon, elinkeinon harjoittamisen tai luottamustoimen hoitamisen vuoksi." Uudenmaan rajalle perustettiin 30 kiinteää tarkastuspistettä. Rajan ylittäjän täytyi selvittää poliisille henkilöllisyytensä ja syy rajan ylittämiseen. Poliisi tarkisti sulun aikana myös junalla Uudellemaalle matkustavien matkustusoikeuksia. Sulun aikana poliisi pyysi virka-apua Puolustusvoimilta, josta osallistui enimmilään 800 henkilöä seitsemästä joukko-osastosta. Tehtävässä käytettiin sekä kantahenkilökuntaa että varusmiehiä. Puolustusvoimat käytti Uudenmaan sulkuoperaatiosta nimeä ”PUOMI”.
Sulun purku Hallitus kumosi Uudenmaan ja muun Suomen väliset liikkumisrajoitukset 15. huhtikuuta, vajaan kolmen viikon voimassaolon jälkeen. Pääministerin mukaan rajasululle ei ollut enää oikeudellisia perusteita. Maavoimien valmiuspäällikkö Pasi Hirvosen mukaan operaatiota oltiin valmis jatkamaan jopa kolme kuukautta.
Kritiikki Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjoitti lausunnossaan, etteivät Uudenmaan liikkumisrajoitus ja valmiuslain sanamuodot ole sovitettavissa yhteen, ainakaan normaalitulkinnalla. Vastaavalla linjalla olivat ainakin perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori, valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen.
Vaikutukset Poliisi tarkasti sulun aikana yhteensä 550 000 ajoneuvoa, joista käännytettiin takaisin vajaa prosentti. Tavaraliikenteen kulkua ei uusien rajoitusten aikana estetty. Iltalehden loppukeväästä 2020 tekemässä kyselyssä valtaosa muun maan sairaanhoitopiireistä arvioi sulun hidastaneen koronaviruksen leviämistä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia Finnassa
Luokka:Koronaviruspandemia Suomessa Luokka:Uudenmaan historia