Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Savon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Mikkelin kaupunki, jota käsitellään Mikkelin uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Savon maakunnan asukkaista 73,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 prosenttia väestöstä.
Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Etelä-Savo on yksi niistä maakunnista, joissa evankelis-luterilainen kirkko on edelleen vahvassa asemassa. Kirkkoon kuuluu 70,1 % väestöstä, mikä ylittää koko maan keskiarvon selvästi. Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on 2,1 %, ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,8 %, mikä jää huomattavasti alle valtakunnallisen tason. Maakunnan uskonnollinen profiili on siis selvästi koko Suomea perinteisempi.
Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on hieman muuta maakuntaa sekularisoituneempi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 68,8 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 29,1 %. Kaupunkimaiset kunnat muodostavat Etelä‑Savossa yhtenäisen ryhmän. Sekularisaatio on nähtävissä, mutta se on selvästi maltillisempaa kuin suurissa kasvukeskuksissa.
Taajaan asutussa Pieksämäellä uskonnollinen rakenne on hyvin lähellä maakunnan keskiarvoa. Kirkkoon kuuluu 69,9 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,4 %.
Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein perinteisin. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 74,1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 %, mikä on hieman alhaisempi kuin muissa kuntaryhmissä. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia: Juvalla kirkkoon kuuluu 80,4 % väestöstä, mikä on maakunnan korkein taso ja kuvastaa erittäin vahvaa kirkollista sitoutumista. Puumala erottuu selvästi: kirkkoon kuuluu vain 67,2 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 32,1 %, mikä lähestyy kaupunkimaista tasoa.
+ Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Savossa kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Etelä-Savo 70,1 % 2,1 % 27,8 % Kaupunkimaiset kunnat 68,8 % 2,1 % 29,1 % Mikkeli 68,9 % 1,9 % 29,2 % Savonlinna 68,6 % 2,4 % 29,0 % Taajaan asutut kunnat 69,9 % 2,7 % 27,4 % Pieksämäki 69,9 % 2,7 % 27,4 % Maaseutumaiset kunnat 74,1 % 1,7 % 24,2 % Enonkoski 74,7 % 2,7 % 22,6 % Hirvensalmi 76,6 % 0,8 % 22,5 % Juva 80,4 % 1,5 % 18,1 % Kangasniemi 73,4 % 2,4 % 24,1 % Mäntyharju 71,7 % 1,7 % 26,7 % Puumala 67,2 % 0,6 % 32,1 % Rantasalmi 72,5 % 1,9 % 25,7 % Sulkava 73,5 % 1,4 % 25,1 %
Historia Katolinen aika Etelä-Savon alue eli Savilahti muodosti oman ortodoksisen kirkkopitäjänsä eli pogostan jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi sai hallintaansa pääosan Etelä-Savosta. Ennen 1400-lukua Etelä-Savossa oli vain yksi seurakunta: Savitaipaleen seurakunta. 1400- ja 1500-luvuilla itsenäistyivät Säämingin seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta ja Rantasalmen seurakunta. Etelä-Savon vanhin kirkko on Savilahden kivisakasti.
Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Etelä-Savon alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan. Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä. Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 osa Etelä-Savosta jäi Venäjälle.
Herätysliikkeiden toiminta Etelä-Savossa alkoi 1800-luvun alussa ensimmäisenä Margareta Högmanin ystäväliikkeen kautta. 1820-luvulla liikkeestä kehittyi oma herännäisliikkeensä ja sen vaikutus ulottui kaikkiin maakunnan pitäjiin. Liike sammui 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen kannattajat jatkoivat toimintaa evankelisessa herätysliikkessä tai paikallisessa lähetysherätyksessä.
Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Etelä-Savossa ensimmäisenä lähinnä Pieksämäen alueen 1890-luvulla. Yksittäisiä ryhmiä esiintyi myös muualla maakunnassa.
Baptismi sai 1920-lukuun mennessä yksittäistä kannatusta Etelä-Savon alueella. Metodistisella liikkeellä oli 1920-lukuun mennessä kannatusta seitsemällä paikkakunnalla.
Adventismi sai 1920-luvulla jossain määrin kannatusta Etelä-Savossa ja järjestäytyneet seurakunnat perustettiin Savonlinnaan ja Mikkeliin. Etelä-Savon kannatusverkostosta muodostui kuitenkin kaikkiaan harvalukuinen.
Protestantismi Luterilaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Savossa toimii Mikkelin hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Etelä-Savon rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Hirvensalmen seurakunta, Juvan seurakunta, Kangasniemen seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta sekä Savonlinnan seurakunta.
Herätysliikkeet Etelä-Savon herätysliikkeistä on uuspietismi voimakkain. Kansanlähetyksellä on ollut voimakasta kannatusta Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Myös Saimaan ympäristössä uuspietismillä on ollut kannatusta. Etelä-Savon Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Perinteisten herätysliikkeiden vaikutus ei Etelä-Savossa ole ollut erityisen voimakasta. Eniten Etelä-Savossa on esiintynyt herännäisyyttä, jonka vaikutus on ollut voimakasta vain Pieksämäellä. Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Etelä-Savossa toimivia paikallisosastoja ovat Mäntyharjun seudun, Pieksämäen, Savonlinnan seudun ja Sulkavan paikallisosastot.
Alueen eteläosissa on ollut evankelisen herätysliikkeen vähäistä kannatusta. Vanhoillislestadiolaisuuden kannattajaryhmiä on ollut alueella, joka ulottuu Varkauden–Leppävirran tienoilta Heinävedelle. Kannatus on kuitenkin ollut hajanaista. Vanhoillislestadiolaisilla on rauhanyhdistys Savonlinnassa.
Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Pieksämäellä ja Savonlinnassa.
Vapaakirkollisuus Etelä-Savossa toimii Mikkelin lisäksi kaksi Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa vapaaseurakuntaa. Vapaakirkollisen toiminnan alettua Etelä-Savoon perustettiin 1930-luvulla Savonlinnan vapaaseurakunta ja Pieksämäen vapaaseurakunta.
Vapaakirkollisuus sai 1890-luvulta lähtien näkyvää kannatusta Etelä-Savon alueella, etenkin Mikkelin seudulla. 1920-lukuun mennessä vapaakirkolliset toimivat lähes joka toisessa seurakunnassa. Mikkelin ohella vapaaseurakuntia perustettiin myös Ristiinaan, Rantasalmelle ja Virtasalmelle. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Mäntyharjun, Kangasniemen, Juvan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueella. Varsinaista skutnabbilaiskeskusta alueelle ei kuitenkaan syntynyt, sillä Mäntyharjun kehitys kääntyi myöhemmin kohti helluntailaisuutta.
Helluntailaisuus Kaikkiaan Etelä-Savossa toimii nykyisin kahdeksan helluntaiseurakuntaa. Suhteelliselta kannatukseltaan Etelä-Savo kuuluu helluntailaisten keskimääräisiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului noin prosentti maakunnan asukkaista.
Suurin helluntaiseurakunta on vuonna 1920 järjestäytynyt Savonlinnan helluntaiseurakunta. Helluntaiherätys tuli Etelä-Savossa ensimmäisenä Mäntyharjulle vuonna 1924 ja Mäntyharjun helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1928. Muualla Etelä-Savossa työ lähti käyntiin 1920-luvulla. Juvan helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1937. Sotien jälkeen herätystä oli etenkin Savonlinnassa. Pieksämäen helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1961 ja se oli sodanjälkeisen herätyksen tulosta.
Katolinen kirkko Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Etelä-Savo kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Savonlinnassa säännöllistä toimintaa ortodoksisen seurakunnan tiloissa.
Ortodoksinen kirkko Keskiajalla kristinusko levisi ortodoksisessa muodossa Novgorodista ja Karjalasta nykyisen Etelä-Savon alueelle.
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Savossa toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta. Etelä-Savon ortodoksisia pyhäkköjä ovat mm. Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko Mikkelissä, Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkko Savonlinnassa sekä Neitsyt Marian syntymän kirkko Pieksämäellä.
Koulutus Etelä-Savon alueella toimiva kristillinen kansanopisto on Pieksämäellä sijaitseva, vuonna 1918 toimintansa aloittanut, STEP-koulutuksen Pieksämäen kampus. Opisto tunnettiin aikaisemmin Suomen Kirkon Sisälähetysseuran oppilaitoksena ja Koulutuskeskus Agricolana. Opisto yhdistyi nykyiseen STEP-koulutukseen vuonna 2013. Säämingissä sijaitsee vuonna 1946 perustettu Savonlinnan kansanopisto. Savonlinnan kansanopisto oli alkuvaiheessaan herännäishenkinen. 1990-luvun alussa opisto liittyi Kansanlähetyksen yhteyteen. Pieksämäellä toimi vuosina 1960–2013 Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen ylläpitämä Partaharjun opisto.
Kulttuuri Tapahtumat Etelä-Savossa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Savonlinnassa kaksi kertaa vuosina 1918 ja 1956, Pieksämäellä vuonna 1974. Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Savonlinnassa vuonna 1974. Kansanlähetyspäivät on järjestetty Pieksämäellä kolme kertaa vuosina 1978, 1996 ja 2012 sekä Säämingissä vuonna 1990.
Katso myös Uskonto Mikkelissä
Lähteet
Etelä-Savo Luokka:Etelä-Savo