right|thumb|Ruokolahden kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Karjalan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Lappeenrannan kaupunki, jota käsitellään Lappeenrannan uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista 71,2 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,5 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,0 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 prosenttia väestöstä.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Etelä-Karjalassa 66,1 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mikä on selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi. Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on 2,3 % ja uskontokuntiin kuulumattomien osuus 31,6 %, molemmat koko maata alempia. Maakunnan uskonnollinen rakenne muistuttaa perinteisempää suomalaista maakuntaa, jossa kirkolla on yhä vahva asema.

Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen sitoutuminen on muuta maakuntaa heikompaa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 64,0 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 33,5 %. Kaupunkikohtaiset erot ovat vähäisiä ja kaupunkimaiset kunnat muodostavat Etelä‑Karjalassa varsin yhtenäisen kokonaisuuden. Sekularisaatio on selvästi havaittavissa, mutta ei yhtä voimakasta kuin suurissa kasvukeskuksissa.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on selvästi perinteisempi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 73,6 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,9 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,4 %, mikä on selvästi alhaisempi osuus kuin kaupungeissa. Parikkalassa (80,5 %) ja Savitaipaleella (80,4 %) kirkkoon kuuluminen nousee erittäin korkeaksi, ja kuulumattomuus jää alle 20 prosenttiin. Taipalsaari erottuu selvästi: kirkkoon kuuluu vain 65,8 % väestöstä ja kuulumattomia on 32,2 %, mikä on lähellä kaupunkikuntien tasoa.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Karjalassa kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Etelä-Karjala 66.1 % 2.3 % 31.6 % Kaupunkimaiset kunnat 64.0 % 2.6 % 33.5 % Imatra 64.1 % 2.5 % 33.3 % Lappeenranta 64.0 % 2.6 % 33.4 % Maaseutumaiset kunnat 73.6 % 1.4 % 24.9 % Lemi 70.3 % 0.7 % 29.0 % Luumäki 74.3 % 1.2 % 24.4 % Parikkala 80.5 % 1.6 % 17.9 % Rautjärvi 73.4 % 1.8 % 24.8 % Ruokolahti 72.1 % 1.4 % 26.5 % Savitaipale 80.4 % 1.0 % 18.6 % Taipalsaari 65.8 % 1.9 % 32.2 %

Historia Katolinen aika Kristinusko saapui Etelä-Karjalaan 1200-luvun lopulla, kun ruotsalaiset kristityt uudisasukkaat asuttivat rannikkoseutua. Asuttaminen liittyi Karjalaan suuntautuneeseen kolmanteen katoliseen ristiretkeen.

Katolisella ajalla Etelä-Karjalan alueelle perustettiin Suur-Lappeen emäseurakunta. Seurakunta on todennäköisesti ollut toiminnassa jo 1300-luvulla, mutta ensimmäinen maininta seurakunnasta on vuodelta 1415.

Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Etelä-Karjalan alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.

Isonvihan aikaan Viipurin hiippakunta jäi sodan jalkoihin. Lappeen, Joutsenon, Luumäen ja Lemin alueella venäläiset ryöstivät kirkonkalleuksia sekä pieksivät ja kiduttivat pappeja. Kirkollinen valta siirtyi miehitysarmeijan päällikölle. Parikkalan alue siirtyi Uudenkaupungin rauhassa Venäjälle. Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 koko Etelä-Karjala jäi Venäjälle.

Etelä-Karjalan siirtyessä Venäjän keisarikuntaan, jätti keisari voimaan luterilaisen uskonnon ja kirkollisen järjestyksen. Isonvihan aikaan liitetyt seurakunnat muodostivat Viipurin hiippakunnan ja pikkuvihan jälkeen liitetyt seurakunnat muodostivat Haminan hiippakunnan. Etelä-Karjalan alue liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Etelä-Karjalan pääosin 1880- ja 1890-luvun aikana. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Etelä-Karjalaan.

Baptismi levisi Etelä-Karjalaan 1870-luvulla. Parikkalan baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1872, joskin toiminta oli Pohjois-Karjalan seurakuntia vaimeampaa. Baptisteilla oli jonkin verrran kannatusta myös Lappeenrannan ympäristössä. Vapaakirkollisuus levisi Etelä-Karjalan alueelle Viipurista käsin, jossa se vaikutti 1880-luvulta lähtien. Lappeenrannan ohella vapaakirkollisuutta esiintyi Parikkalassa. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai 1900-luvun alusta vahvaa kannatusta Karjalassa, josta käsin liike sai kannatusta Lappeenrannan ympäristössä sekä Savitaipaleella ja Ruokolahdella.

Adventismi sai 1920-luvulla laajaa kannatusta Viipurin Karjalassa. Nykyisen Etelä-Karjalan alueelle muodostettiin järjestäytynyttä toimintaa Parikkalaan sapattikouluryhmän muodossa.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Karjalassa toimii Mikkelin hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Etelä-Karjalan rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Taipaleen seurakunta, Luumäen seurakunta, Imatran seurakunta, Ruokolahden seurakunta sekä Parikkalan seurakunta.

Herätysliikkeet Etelä-Karjalan herätysliikkeistä on voimakasta uuspietismin tukialuetta. Erityisesti Lappeenrannan–Imatran alue on voimakkaan kannatuksen aluetta. Kansanlähetyksellä on kannattajaryhmiä myös muualla Saimaan ympäristössä. Etelä-Saimaan Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Luumäellä ja Imatralla.

Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosasto Imatralla. Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuone Imatran Vuoksenniskassa. Esikoislestadiolaisilla on rukoushuone Imatralla.

Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Imatralla ja Parikkalassa.

Helluntailaisuus Kaikkiaan Etelä-Karjalassa toimii nykyisin kolme helluntaiseurakuntaa. Suhteelliselta kannatukseltaan Etelä-Karjala kuuluu helluntailaisten pienimpiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului noin 0,5 prosenttia maakunnan asukkaista.

Helluntaiherätys vakiintui 1920-luvulla Vuoksenlaaksossa. Imatralla työ alkoi vuonna 1923. Luumäellä oli uusi herätyksen aalto vuonna 1931. Luumäen helluntaiseurakunta järjestyi vuonna 1931 ja Imatran helluntaiseurakunta vuonna 1942.

Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Karjalassa toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Etelä-Karjalan ortodoksisia pyhäkköjä ovat Pyhän Nikolaoksen kirkko Imatralla sekä Pyhän Johannes Kastajan rukoushuone Parikkalassa.

Koulutus

Etelä-Karjalan alueella toimiva kristillinen kansanopisto on Jaakkiman kristillinen opisto Ruokolahdella. Jaakkiman kristillinen opisto perustettiin vuonna 1929 Jaakkimassa, minkä jälkeen se toimi sotavuosina evakossa Heinolassa ja Lemillä. Ruokolahdella opisto muutti vuonna 1955. Vuoden 2016 alusta lähtien opisto on toiminut osana nykyistä STEP-koulutusta. Etelä-Karjalan ainoa perusopetusta tarjoava kristillinen koulu on vuodesta 2009 lähtien toiminut Lappeenrannan kristillinen koulu.

Kulttuuri Tapahtumat Herätysliikkeiden tapahtumista Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Imatralla vuonna 1978.

Katso myös Uskonto Lappeenrannassa

Lähteet

Etelä-Karjala Luokka:Etelä-Karjala