Eino Niemelä (25. tammikuuta 1922 Virolahti – 28. heinäkuuta 1991 Helsinki)Kuolinilmoitus, Eino Niemelä, Uusi Suomi, 1991, No 209, sivu 6, julkaistu 7.8.1991 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)Eino Niemelä; Sotapolku.fiNiemelä Eino 1922-1991, Malmin hautausmaa; Hautahaku.fi oli suomalainen insinööri ja tekniikan tohtori. Hän oli rakennetekniikan johtavia asiantuntijoita Suomessa ja ulkomailla. Niemelä oli Valtioneuvoston määräämän yksityisen aineenkoestuslaitoksen perustaja ja johtaja. Laitoksessa tutkittiin erityisesti erilaisten betonien ja rakenteiden ominaisuuksia erilaisissa olosuhteissa.
Eino Niemelän isä Väinö Niemelä oli merikapteeniMika Waltari, Esko R. Joki ja Jalmari Finne: Helsingin Suomalainen Normaalilyseo 1887–1937, s. 318 ja aikanaan maailman suurimman jäänsärkijän Jääkarhun, joka luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon, kapteeni. Niemelän äiti oli Ester Pitkonen. Niemelä kävi Helsingin normaalilyseota, mistä hän lähti vapaaehtoisena talvisotaan vuonna 1939. Hänestä tuli ylioppilas vuonna 1940. Niemelä osallistui jatkosotaan vänrikkinä ja toimi niin sanotussa ”Aaverykmentissä Pion. J/JR5”.
Niemelä väitteli tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1969; väitöskirjan aiheena oli Havaintoja betonin muodonmuutoksista puristavan kuormituksen ollessa lyhytaikainen, portaittain lisääntyvä tai toistuva ja yksiakselinen.Niemelä, Eino; väitöskirja; Finna.fi Hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat muun muassa vuonna 1952 rakennettu Muhoksen vesitorniAsola, 2013, s. 169, vuonna 1960 rakennettu Kuusamon vesitorniAsola, 2013, s. 168, vuonna 1969 valmistunut Oulun Puolivälinkankaan vesitorniAsola, 2013, s. 170 ja vuonna 1973 rakennettu Viialan vesitorni 1973Asola, 2013, s. 173, jossa valumuottina toimi julkisivuksi jäänyt kartio-osa, jota tuettiin työn aikana maasta teräsvaijereillaAsola, 2013, s. 82.
Niemelä oli Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1965–1969 ja oli ehdolla kansanedustajaksi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa Keskustapuolueen ehdokkaana.
Jäsenyydet tieteellisissä seuroissa
International Association for Shell and Spatial Structures, päämaja Madrid. Kutsuttu täysjäseneksi vuonna 1981. Seuran tutkimuskohteina ovat erilaiset avaruusrakenteet. International Association for Housing Science. Kutsuttu ainoana suomalaisena täysjäseneksi 1970-luvulla. Seuran tutkimuskohteena ovat asumiseen liittyvät ongelmat. Working Group Oil Tanks and Pressure Vessels, päämaja Pariisi. Kutsuttu jäseneksi 1970-luvulla. Työryhmän tutkimuskohteina ovat säiliöiden ja suurten putkien rakenteet. Suomen betoniyhdistyksen FIP-ryhmä, Federal of International Prepressed Concrete. Kutsuttu jäseneksi 1970-luvulla. Työryhmän tutkimuskohteina ovat esijännitetyt betonirakenteet.
Kongressijulkaisut A preliminary report concerning the deflections of a prepressed hypershell, Madrid 1969, yhdessä professori Paavo Artturi Tupamäen kanssa Bättre miljö för ny teknik, Nordisk Byggdag 1980, Tukholma Some observations of concrete under shortterm compressive loading, Federal of International Prepressed Concrete -kongressi, Tukholma 1982
Kirjoituksia kirjoissa Eräitä teknisiä näkökohtia vastaavan rakennusmestarin menettelystä ja asemasta onnettomuuden satuttua, ”Vastuukysymykset rakennustyömaalla”, Rakentajain kustannus Oy, 1977 Some observations of concrete under shortterm compressive loading, Nordisk betong 2-4/1982 Eräitä havaintoja Styrox-muoteissa valmistettujen betonikappaleiden ominaisuuksista, Rakennustaito 3/1985 Teräsbetonisen taivutuspalkin mittauksesta, Rakenteiden mekaniikka 4/1987, yhdessä professori Paavo Artturi Tupamäen kanssa
Lähteet
Viitteet
Luokka:Vuonna 1922 syntyneet Luokka:Vuonna 1991 kuolleet Luokka:Suomalaiset insinöörit