Frans Emil Snellman (15. kesäkuuta 1860 Oulu – 12. marraskuuta 1924 Tampere) oli suomalainen asianajaja ja pankinjohtaja. Hän perusti yhdessä Kaarlo Castrénin kanssa vuonna 1888 Castrén & Snellman-asianajotoimiston.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Castrén & Snellman : TarinammeKuolleita, Uusi Suomi, 13.11.1924, nro 264, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.03.2025F. Emil Snellman, Aamulehti, 13.11.1924, nro 264, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.03.2025
Snellmanin vanhemmat olivat puuseppä Johan Snellman ja Rosalie Charlotta Bergstedt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1878 Oulun ruotsalaisesta lyseosta ja suoritti yleisen oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1884. Snellman seurasi käräjiä Vaasan hovioikeuden piirissä ja harjoitti samalla asianajotoimintaa Oulun seudulla. Snellman sai varatuomarin arvon vuonna 1887 ja hän muutti seuraavana vuonna Helsinkiin.
Snellman perusti vuonna 1888 Helsingissä yhdessä Kaarlo Castrénin kanssa Castrén & Snellman-asianajotoimiston. Asianajotoimisto sijaitsi aluksi puutalossa Aleksanterinkatu 46:ssa. Snellman toimi samalla ylimääräisenä kopistina Suomen senaatin oikeus- ja raha-asiaintoimituskunnissa. Hän siirtyi 1898 Suomen maanviljelys- ja teollisuuspankin Tampereen konttorin johtajaksi ja kuului myöhemmin myös pankin pääkonttorin johtokuntaan, kunnes pankki lakkautti toimintansa jouduttuaan suoritustilaan. Snellman toimi sitten asianajajana Tampereelle ja oli samalla Tampereen kaupunginvaltuuston sihteerinä 1906–1917. Vuonna 1917 Snellman oli toisena osakkaana perustamassa Snellman & Raevuoren asianajotoimistoa. Toimiston lopetettua toimintansa vuoden 1918 lopussa Snellman jatkoi omaa asianajotointaan. Hän oli vuodesta 1906 alkaen Suomen kutomoteollisuuden työnantajaliiton asiamiehenä sekä vuodesta 1919 Tampereen teollisuudenharjoittajain yhdistyksen asiamiehenä. Asianajotoimintansa ohella hän otti osaa Tampereen kunnalliseen elämään. Tampereella olonsa alkuaikoina Snellman oli myöskin valtuuston jäsenenä jonkun aikaa. Hän oli jäsenenä monissa Tampereen kaupungin valio- ja lautakunnissa. Snellman omisti myös maatiloja Kangasalla ja Orivedellä. Hän sai nimituomarin arvon.
Marraskuussa 1924 64-vuotiaana kuollut Frans Emil Snellman on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.Hautahaku.fi : Snellman Frans Emil
Snellman oli naimisissa vuodesta 1891 Josefina Wileniuksen kanssa. Heidän poikansa oli Helsingin yliopiston neurokirurugian professori ja Suomen Punaisen Ristin sairaalan ylilääkäri Aarno Snellman (1893–1964). Biografiasampo : Aarno Snellman
Lähteet
Luokka: Suomalaiset asianajajat Luokka: Suomalaiset pankinjohtajat Luokka: Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1860 syntyneet Luokka:Vuonna 1924 kuolleet