pienoiskuva|pysty=1.06|Aqua Appian (punaisella) reitti. Aqua Appia oli antiikin aikainen akvedukti Rooman kaupungissa Italiassa. Sen pituus oli noin 16,6 kilometriä, ja se toi kaupunkiin vettä idästä Via Praenestinan suunnasta.
Historia
Aqua Appia oli ensimmäinen Rooman akvedukteista. Sen rakennuttivat vuonna 312 eaa. kensorit Appius Claudius Caecus ja Gaius Plautius. Jälkimmäinen sai liikanimen ”Venox”, koska hän löysi akveduktin lähteet.Livius: Rooman synty 9.29.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.21; Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.4–7, 1.9, 1.18, 1.22, 2.65, 2.79, 2.125; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545; CIL XI 1827 = I², s. 192, nro X.
Quintus Marcius Rex kunnostutti akveduktia vuosina 144–140 eaa. ja keisari Augustus vuosina 11–4 eaa. On mahdollista, että Aqua Appia on sama kuin ”Aqua subtus montem Aventinum currens” (”Vesi, joka virtaa Aventinus-vuoren alapuolella”), joka mainitaan Einsiedelnin itinerariumissa.Einsiedelnin itinerarium 13.8.
Rakennelma
Aqua Appian vesikanava oli rakennettu lähes kokonaan maan alle, ja sen pituus oli passusta (kaksoisaskelta) eli noin 16,6 kilometriä. Akveduktin kapasiteetti oli quinariaa eli kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Korkeuseroltaan Aqua Appia oli Rooman akvedukteista matalin, eikä sillä ollut tarpeeksi korkeutta tarjoamaan vettä koko kaupungille.
Frontinuksen mukaan Aqua Appian lähteet sijaitsivat Agro Lucullanossa, 780 passusta eli noin 1,1 kilometriä vasemmalle Via Praenestinan seitsemännen ja kahdeksannen mailin väliltä, mutta lähteitä ei ole koskaan tunnistettu tyydyttävästi.
Aqua Appia tuli Roomaan Aurelianuksen muurin Porta Praenestinan (nyk. Porta Maggiore) kohdalta. Lähellä Spes vetusta akveduktiin liittyi sivuhaara, joka tunnettiin nimellä Augusta, koska se rakennettiin Augustuksen toimeksiannosta. Tämän sivuhaaran lähteet sijaitsivat 980 passusta eli lähes mailin verran Via Praenestinan kuudennen mailin vasemmalla puolella, lähellä Via Collatinaa. Sivuhaaran pituus oli passusta eli noin 9,4 kilometriä.
Serviuksen muurin Porta Capenan lähellä oli akveduktin ainoa osuus, joka kulki kaarien ja muiden rakenteiden päällä. Osuuden pituus oli 60 passusta eli noin 89 metriä. Portin lähellä akvedukti leikkasi Via Appian. Sitten se kulki taas maan alla Aventinukselle. Akveduktin kanavan jäänteitä löydettiin vuonna 1677 ja uudelleen vuonna 1887 Aventinus minorin ja Aventinus majorin väliltä, nykyisen Via di Porta San Paolon kaakkoispuolelta. Aventinuksen alitse kuljettuaan akvedukti päättyi Salinaehen Clivus Publiciuksen alapäähän, lähelle Porta trigeminaa ja Tiberin rantaa.Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.5.
Lähteet
Aiheesta muualla
Appia