Hindulaisuus Suomessa on yksi Suomen vähemmistöuskonnoista.
Perinteinen hindulaisuus on vahvasti etninen uskonto, ja koska Suomessa on ollut eteläaasialaisia maahanmuuttajia vain suhteellisen vähän, ei ole pitkään ollut maahanmuuttaja-hindujen yhteisöjä. Hindulaisia vaikutteita on tullut myös uususkonnollisuuden kautta.
Suomessa toimineista uususkonnollisista liikkeistä ensimmäisiä olivat teosofia ja Ananda Marga. Vaikka ne perustuivat hindulaisiin oppeihin, kannattajat tuskin pitivät itseään hinduina. Krishna-liike on toiminut Suomessa rekisteröityneenä uskonnollisena yhdyskuntana vuodesta 1984. Sillä on Suomen vanhin hindulainen pyhättö, Malmin Krishna-temppeli. Sen seuraajiin on liittynyt myös Suomen intialaisia. Maahanmuuton lisääntyessä alkoi muodostua myös etnisiä hinduyhteisöjä. Hindulaisuus on näkyvä osa Pikku-Intian elämää. Pääkaupunkiseudulla on 2020-luvulla jo useita temppeleitä. Monet Suomeen muuttaneet intialaiset ovat edellisen kotimaansa perinteistä ja uskonnosta kiinnostuneempia kuin ennen muuttoaan. Jopa ateistit osallistuvat hindulaisiin seremonioihin. Sri Lankasta ja Intiasta muuttaneet tamilit ovat perustaneet Suomen Hindut -yhdyskunnan. Koulujen uskonnonopetusta järjestää yleensä Krishna-liike. Suomen hindulaisten yhteisöjen keskusjärjestönä toimii vuonna 2019 perustettu Suomen Hindufoorumi, joka edustaa hinduja uskontojen yhteistyöjärjestö Uskot-foorumissa. Hindufoorumiin kuului neljä jäsenyhteisöä vuonna 2024.
Intialaisen uskonnollisen johtajan ja henkisen opettajan Äiti Amman seuraajat perustivat Leppävirralle keskuksen vuonna 2024.
Joogassa hindulaisuus näkyy eniten sen fyysisten harjoitusten taustalla olevana perinteenä. Jooga-asennot (asana) tunnetaan useimmiten sanskritinkielisillä nimillään. Ayurveda (Intian perinteinen lääketiede) on kiinnostanut vaihtoehtohoitojen joukossa.
Lähteet
*