pienoiskuva|Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin tohtorinmiekka (filosofian kunniatohtori, Helsingin yliopisto 1952). Tohtorinmiekka on suomalaisen tohtorin arvonmerkki.
Suomi on maailman ainoa maa, jossa tohtorit saavat tunnuksekseen hatun ohella miekan. Vastaava tapa on Puolassa ja Ukrainassa, jossa tohtoreille myönnetään bulava, sotanuijan ja marsalkansauvan kaltainen arvonmerkki.
Oppiarvoonsa vihittävä tohtori ei voi osallistua promootiotilaisuuteen ilman tohtorinhattua ja miekkaa. Ainoastaan promovoiduilla tohtoreilla on oikeus käyttää miekkaa. Tohtorit kantavat miekkaa promootiotilaisuudessa sekä sen jälkeen päivällisillä ja tanssiaisissa. Miekka ei kuulu teologisen tiedekunnan eikä historiallisesti tekniikan alan tohtorien perinteeseen, joskin Turun yliopistossa myös teknillisen tiedekunnan tohtorit käyttävät tohtorinmiekkaa.
Promootiossa käytetään itsenäisen Suomen virallisesti vahvistettua siviilimiekkaa. Tohtorinmiekoilla on vain yksi valmistaja. Se ilmoittaa olevansa maailman vanhin miekkatehdas.
Historiaa Miekkaa kannettiin aikoinaan itsepuolustustarkoituksessa. Myöhemmin siitä tuli yhteiskunnallisen aseman merkki ja sitten osa virkamiesten virallista asua. Venäjän vallan aikana professoreilla, lehtoreilla ja ylioppilailla oli univormupakko, ja univormuun kuului myös miekka.
Vuonna 1918 Carl Gustaf Emil Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemaan senaatin joukkojen univormuja, tunnuksia, lippuja ja kunniamerkkejä. Suomen Armeijan pukukomiteassa Gallen-Kallela, Eric O. Ehrström ja muutama muu Valkoisen armeijan upseeri päivittivät pukumiekan muotokieltä. Mannerheim vahvisti 30.6.1919 Suomen armeijan virkapukuohjesäännön, jonka kaavakuvat olivat pukukomitean jäsenten käsialaa. Kaavoihin kuului siviilimiekka, joka on nykyinen tohtorinmiekka. Presidentti Ståhlberg vahvisti päivitetyn virkapukuohjesäännön 23. huhtikuuta 1922, jolloin pukumiekka oli vielä mukana määräyksissä sotilasvirkamiesten ja upseerien siviiliasun osana.
Gallen-Kallelan suunnittelemaa miekkaa jaettiin tohtoreille vasta vuoden 1923 promootiossa, koska aiemmin pula-aika oli estänyt miekkojen saannin. Tuona vuonna promovoitiin myös Gallen-Kallela itse.
Vuonna 1927 jouduttiin kehittelemään naisten asuun sopiva miekankantovyö, kun Emma Irene Åström promovoitiin kunniatohtoriksi.
Valokuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tohtorinmiekasta
Luokka:Suomen yliopistot Luokka:Miekat