Toinen levy

Toinen levy on suomalaismuusikko Carita Holmströmin syksyllä 1974 julkaistu toinen albumi. Toisin kuin Holmströmin esikoisalbumi We Are What We Do, siitä tuli levy-yhtiö EMI:n toiveesta suomenkielinen.

Levyn kappaleet sävelsi ja sovitti Holmström. Sen sijaan sanoituksista vastasi enimmäkseen Juice Leskinen, jolle Toinen levy oli uran ensimmäinen sanoitustyö toiselle artistille. Leskisen teksteihin lukeutuu albumin ainoa single ”Jos tahtoo aamuun”, jolla Holmström osallistui samanvuotiseen Syksyn säveleen. Musiikillisesti albumi henkii 1970-luvun alun hippifilosofiaa, ja laulujen teemoihin kuuluvat vapaus, nuoren ihmisen identiteetin etsintä, luonto, sodanvastaisuus ja unet.

Albumin tuotti esikoisalbumin tavoin Mikael Wiik. Albumilla soittavat pitkälti samat muusikot kuin debyyttilevylläkin: Pekka Pöyry, Ilkka Willman, Esko Rosnell, Reino Laine ja Pekka Sarmanto. Heitä täydentävät viulisti Juhani ”Jupu” Poutanen ja sellisti Niiles Outakoski sekä yhdysvaltalaispuhaltaja Don Jetter.

Toisen levyn myynti jäi melko vähäiseksi, ja Holmströmin esikoisalbumin myyntiluvut olivat olleet noin kaksi kertaa suuremmat. Albumi sai kuitenkin osakseen hyvin myönteisiä arvosteluja.

Tausta

Carita Holmström oli vuonna 1973 julkaissut esikoisalbuminsa We Are What We Do, jolla on hänen säveltämäänsä ja sanoittamaansa englanninkielistä musiikkia.Forss 2024, s. 18. Yleisradion viihdetoimittajat valitsivat sen vuoden kevyen musiikin levyksi.Lehtonen 1983, s. 178. Saman vuoden syksyllä Holmström saavutti laajempaa julkisuutta televisiossa osallistuttuaan Syksyn säveleen omalla kappaleellaan ”Joki”. Seuraavana vuonna hän voitti Suomen euroviisukarsinnat Eero Koivistoisen sävellyksellä ja Hectorin sanoituksella ”Älä mene pois”. Brightonissa järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa hän esitti siitä Frank Robsonin käännöksen ”Keep Me Warm”, joka sijoittui 13:nneksi.

Työstö

Euroviisujen antaman nosteen ansiosta Holmström pääsi nopeasti tekemään toista albumiaan. Sen levyttäminen aloitettiin kesällä 1974 Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevassa Finnvox-studiossa. Levyn tuotti esikoisalbumin tavoin Holmströmin kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Mikael Wiik, joka kokosi nytkin studioon maineikkaita jazzmuusikkoja.Forss 2024, s. 18–19, 21. Albumilla soittavat pitkälti samat muusikot kuin debyyttilevylläkin: Pekka Pöyry (saksofoni, huilu), Ilkka Willman (bassokitara), Esko Rosnell (rummut), Reino Laine (rummut) ja Pekka Sarmanto (bassokitara ja narubasso). Heitä täydentävät viulisti Juhani ”Jupu” Poutanen ja sellisti Niiles Outakoski, jotka Holmström tunsi Sibelius-Akatemiasta. Flyygelitorvea soittaa Don Jetter. Stemmoja laulaa Marianne ”Maru” Nyman, joka oli työskennellyt Holmströmin kanssa folkin parissa jo ennen tämän soolouraa.Forss 2024, s. 20–21.

Holmströmillä oli albumia varten valmiina englanninkielisiä tekstejä. Holmström oli kuitenkin saavuttanut Suomen viisukarsinnoissa näkyvyyttä laulamalla suomeksi, joten levy-yhtiö EMI halusi levystä suomenkielisen. Holmström piti jälkeenpäin ratkaisua huonona uransa kannalta, kun taas tuottaja Wiikin mielestä päätös oli erinomainen.

Holmströmin englanninkieliset tekstit oli nopeasti käännettävä suomeksi, ja tekstittäjäehdokkaita oli useita. Holmströmin mukaan heistä ensimmäinen oli Hector, jonka runollisen tyylin Holmström koki sopivan lauluihinsa, mutta tämä oli lopulta kieltäytynyt. Viimein sanoitusten kanssa tuli avustamaan uransa alussa oleva Juice Leskinen, jolle kyseessä oli ensimmäinen sanoitustyö toiselle artistille. Toinen levy merkitsi Leskiselle hyväksyntää muiden tekstittäjien joukkoon, ja albumin jälkeen häneltä alettiin kysyä sanoituksia nimekkäiden esittäjien levyille. Holmströmin ja Leskisen yhteistyö ei enää jatkunut.Forss 2024, s. 19, 22, 27–28.

Musiikki ja sanoitukset

Albumin teemat henkivät 1970-luvun alun hippifilosofiaa. Leskinen kirjoitti seitsemän sanoitusta ja Holmström kolme. Leskisen tekstit ovat pohdiskelevia ja herkkiä, ja niiden teemoja ovat vapaus, nuoren ihmisen identiteetin etsintä, luonto, sodanvastaisuus ja unet. Ne loivat suuren kontrastin hänen omien silloisten levytystensä anarkistisiin ja rajoja rikkoviin sanoituksiin, jotka käsittelivät esimerkiksi seksiä, huumeita ja rock and rollia. Holmström lähetti alkuperäiset englanninkieliset tekstinsä C-kasettidemoina Leskiselle, joka sai kirjoittaa niiden pohjalta hyvin vapaasti omat suomenkieliset sanoituksensa, jotka hän vuorostaan lähetti takaisin postissa. Niitä ei ole siksi merkitty käännöksiksi, vaan hänen omiksi teksteikseen.Forss 2024, s. 19, 22–24, 25.

Ensimmäinen kappale ”Jos tahtoo aamuun” on folkhenkinen jazzballadi, jossa pohdiskellaan mielenrauhan saavuttamista, itsensä löytämistä ja omien tekojen ratkaisevuutta. Kappaleessa ovat esillä Holmströmin ja Marianne Nymanin laulustemmat, ja siinä kuullaan myös yhdysvaltalaistrumpetisti Don Jetterin soittama flyygelitorvisoolo.Forss 2024, s. 24. Itsensä löytämistä käsittelevässä kappaleessa ”Tiedän paikan armahan” käytetään kuolemaa metaforana ja arvostellaan television tyhjää tarjontaa. Viululla sävytetty folkvalssi ”Lapset” kuvaa anarkistisesti maailmaa lapsen näkökulmasta. Albumin kantaaottavin kappale on sotaa kuvaava ”Kauanko kestää”. Se perustuu Holmströmin tekstiin, jossa kertoja istuu huoneessaan kynttilöiden valossa, kun maailmalla soditaan ja tehdään terrori-iskuja.Forss 2024, s. 25, 28. Viimeinen laulu ”Kuiskaan hyvän huomenen” yhdistelee unenomaisuutta aamiaisen teon arkirealismiin. Sen säe Tulevaisuus riippuu meistä heijastaa 1970-luvun nuorison toiveikkuutta.Forss 2024, s. 26. Kappale perustuu Holmströmin alkuperäiseen tekstiaiheeseen ”So I Say Good Morning to a New Day”.Forss 2024, s. 28.

Julkaisu ja vastaanotto

EMI julkaisi Toisen levyn syksyllä 1974 vinyylilevynä.Forss 2024, s. 19. Levyn myynti jäi melko vähäiseksi, eikä se Timo Pennasen myöhemmin laatiman Sisältää hitin -listauksen perusteella saavuttanut listasijoitusta. Holmströmin esikoisalbumin myyntiluvut olivat olleet noin kaksi kertaa suuremmat. Toisesta levystä ei ole otettu uusintapainoksia.

Toinen levy sai hyvin myönteiset arvostelut. Waldemar Wallenius arvioi albumin tuoreeltaan Musa-lehden numerossa 10/1974. Hän kuvasi sitä loistavaksi levyksi ja valitsi sen kuukauden LP:ksi. Hän kehuu Wiikin työtä tuottajana ja kitaristina. Wallenius suitsuttaa myös muusikoista Laineen, Rosnellin, Willmanin, Sarmannon ja Pöyryn panosta ja kirjoittaa myös, että Poutasen, Outakosken ja Jetterin panos tuo ratkaisevasti uutta ilmettä Holmströmin esikoisalbumiin verrattuna. Juice Leskisen hän sanoo asettuneen loistavasti rooliinsa Holmströmin laulujen sanoittajana. Walleniuksen mukaan ”ihminen, joka tuntee aitouden ja kauneuden, ei voi olla rakastamatta Caritan musiikkia”.

Tietokirjailija Timo Kalevi Forss sanoo albumin olevan erittäin hienostunutta ja kunnianhimoista työtä. Yhtenä onnistuneimmista kappaleista hän pitää hienoksi kehumaansa laulua ”Jos tahtoo aamuun”. Forss nostaa esiin, että nuoresta 20 vuoden iästään huolimatta Holmströmin ”umpimusikaalinen suoritus niin solistina kuin säveltäjänä on täysin samalla tasolla levyllä soittavien suomalaisen jazzin ykkösnimien kanssa”.Forss 2024, s. 24, 26.

Albumilta julkaistiin singlenä kappale ”Jos tahtoo aamuun”,Lehtonen 1983, s. 179. jolla Holmström sijoittui samanvuotisessa Syksyn sävel -kilpailussa kymmenenneksi. Singlen B-puoli oli ”Lapset”.

Kappaleet Kaikki sävellykset ja sanoitukset Carita Holmström. Kaikki sanoitukset Juice Leskinen, ellei toisin mainita.

A-puoli

B-puoli

Tekijät

Muusikot

Carita Holmström – laulu, piano (”Tiedän paikan armahan”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”Kauanko kestää?”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”), sähköpiano (”Jos tahtoo aamuun”, ”Lapset”, ”Näät vain silmin”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”, ”For joy”), sähköurut (”Oon aivan hiljaa”), kitara (”Jos tahtoo aamuun”, ”Oon aivan hiljaa”, ”Lapset”), kuoro Marianne Nymanin kanssa (”Jos tahtoo aamuun”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”Näät vain silmin”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”, ”For joy”) Don Jetter – flyygelitorvi (”Jos tahtoo aamuun”, ”Katseita on täynnä avaruus”) Reino Laine – rummut (”Tiedän paikan armahan”, ”Näät vain silmin”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”, ”Kauanko kestää?”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”), lyömäsoittimet (”Oon aivan hiljaa”) Marianne Nyman – kitara (”Katseita on täynnä avaruus”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”), kuoro Carita Holmströmin kanssa (”Jos tahtoo aamuun”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”Näät vain silmin”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”, ”For joy”) Niiles Outakoski – sello (”Näät vain silmin”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”) Jupu Poutanen – viulu (”Oon aivan hiljaa”, ”Lapset”, ”Näät vain silmin”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”) Pekka Pöyry – sopraanosaksofoni (”Jos tahtoo aamuun”, ”Näät vain silmin”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”), huilu (”For joy”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”) Esko Rosnell – rummut (”Jos tahtoo aamuun”, ”Lapset”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”For joy”) Pekka Sarmanto – bassokitara (”Näät vain silmin”), narubasso (”Tiedän paikan armahan”, ”Jos tänään tuntis’ huomisen”, ”Kauanko kestää?”, ”Kuiskaan hyvän huomenen”) Mikael Wiik – kitara (”Tiedän paikan armahan”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”For joy”, ”Kauanko kestää?”), bassokitara (”Oon aivan hiljaa”) Ilkka Willman – bassokitara (”Jos tahtoo aamuun”, ”Lapset”, ”Katseita on täynnä avaruus”, ”For joy”)

Tuotanto

Jouko Ahera – äänitys Paul Jyrälä – äänitys Mikael Nuorivaara – äänitys Anita Westin / Saftra – etu- ja takakannen kuvat Mikael Wiik – tuottaja

Lähteet

Viitteet

Luokka:Carita Holmströmin albumit Luokka:Mikael Wiikin tuottamat albumit Luokka:Suomalaiset progressiiviset rockalbumit Luokka:Vuoden 1974 albumit Luokka:78.84 Pop, rock