Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys naisten äänioikeudesta 7. helmikuuta 1971, jonka seurauksena naisille myönnettiin äänioikeus koko maan tasolla.
Tausta Sveitsin naistyöväenliitto alkoi vaatia ääni- ja vaalioikeutta naisille jo 1893. Ensimmäinen merkittävä puolue, joka alkoi tukea äänioikeutta koko maan tasolla, oli sosialistinen puolue vuonna 1904. Viisi vuotta myöhemmin perustettiin maanlaajuinen nimenomaan naisten äänioikeutta vaativa yhdistys.
Sveitsissä järjestettiin vastaavanlainen kansanäänestys, jossa saivat äänestää vain miehet, jo vuonna 1959 ja aloite äänioikeuden myöntämisestä kaatui, kun 654 924 miestä äänesti naisten äänioikeutta vastaan ja 323 306 puolesta. Tuloksen tultua julki baselilaisen tyttökoulun opettajat menivät lakkoon, mitä pidettiin osoituksena siitä, että naiset eivät olleet valmiita ottamaan osaa demokraattiseen prosessiin.
Sveitsin liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen 1960-luvulla maa pyysi erillisvapautta, koska se ei myöntänyt naisille yleistä äänioikeutta. Vuonna 1969 järjestettiin Emilie Lieberherrin johtama marssi naisten äänioikeuden puolesta. Liittoneuvosto alkoi suunnitella uuden kansanäänestyksen järjestämistä.
Kansanäänestyksessä saivat äänestää ainoastaan miehet.
Tulokset KansalaisetKantonitÄänetOsuus äänistä (%)TäyskantonitPuolikantonitPuolesta621 10965,7143Vastaan323 88234,353Tyhjät äänet8600Hylätyt äänet1730Ääniä yhteensä955 321Rekisteröityneitä äänestäjiä1 654 708Lähde: Appenzell Innerrhodenin kantonissa naiset saivat äänioikeuden kantonin tasolla vasta 1990, kun Sveitsin korkein oikeus määräsi kantonia noudattamaan liittovaltion lakia ja myöntämään naisille äänioikeuden.
Lähteet
Luokka:Naisten äänioikeus Luokka:Kansanäänestykset