thumb|Mycroft Holmes opastaa veljeään nojatuolista käsin kertomuksessa Kreikkalainen tulkki. Nojatuoliteoretisointi (myös nojatuolifilosofia tai nojatuolifilosofointi) tarkoittaa lähestymistapaa, jossa kehitetään uusia teoreettisia näkemyksiä ilman ensisijaista aineistoa tai havaintojen keruuta. Menetelmä perustuu olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden analyysiin ja synteesiin, eikä niinkään omakohtaisiin tutkimusasetelmiin tai aineistonkeruuseen. Termiä käytetään usein halventavassa merkityksessä, jolloin sen katsotaan viittaavan pinnalliseen tai kevyesti perusteltuun spekulaatioon.
Akateeminen keskustelu Eri tieteenalat suhtautuvat vaihtelevasti nojatuoliteoretisointiin. Esimerkiksi antropologiassa se on historiallisesti yhdistetty 1800- ja 1900-lukujen alkuvaiheiden tutkijoihin, jotka tekivät johtopäätöksiä muiden kenttätyöhön perustuen, ilman omaa vuorovaikutusta tutkittavien yhteisöjen kanssa. Tim Ingoldin mukaan tällainen puhtaasti teoreettinen lähestymistapa on nykyisin antropologiassa vanhentunut ja etnografia nähdään keskeisenä tutkimusmenetelmänä.
Bronisław Malinowski, yksi modernin antropologian perustajista, kritisoi nojatuoliteoretisointia ja korosti osallistuvan havainnoinnin merkitystä. Hänellä oli tapana tiivistää näkemyksensä ilmaisuun ”off the verandah” (suom. ”pois kuistilta” tai "pois verannalta"), mikä kuvastaa tutkijan tarvetta mennä kentälle tarkkailemaan ja osallistumaan yhteisön elämään.
Toisaalta esimerkiksi taloustieteessä puhtaasti teoreettinen työskentely ilman aineistonkeruuta on tavanomaista. Leland B. Yeager puolusti nojatuoliteoretisointia taloustieteessä väittäen, että taloustieteilijät voivat hyödyntää omia kokemuksiaan ja havaintojaan uusien mallien kehittämiseen ilman empiirisiä tutkimuksia. Hänen mukaansa tällainen lähestymistapa ei ole ”pelkkää hedelmätöntä oletuksien pyörittelyä” vaan voi pohjautua ”vankkaan empiiriseen perustaan”.
Filosofiassa nojatuoliteoretisointi on osa perinteistä rationaalista ajattelua ja ajatuskokeita. Vaikka se eroaa tieteellisestä menetelmästä siinä, ettei se perustu kokeelliseen havainnointiin, se voi toimia hypoteesien ja selitysmallien muotoilun perustana. Tällaiset teoriat voidaan myöhemmin testata empiirisillä menetelmillä.
Dennis A. Gioia on todennut, että myös johtamistutkimuksessa nojatuoliteoretisointi voi olla hedelmällinen lähtökohta teorioiden kehittämiselle, mikäli sen taustalla on käytännön ymmärrystä ja selkeitä oletuksia.
Katso myös A priori ja a posteriori Nojatuolikenraali Ajatuskoe Meta-analyysi Tieteenteoria
Lähteet
Aiheesta muualla Dale Morse: On the Politics of Accounting Disclosure and Measurement, Journal of Accounting Research (1981). Seymour J. Mandelbaum: In Defense of Armchair Theorizing, Planning Theory (2006).
Tieteenfilosofia Luokka:Haukkumasanat