Sergei Ginken-Bogajevski (s. 1884 Viipuri) oli Suomessa asunut entinen Venäjän keisarillisen armeijan insinööriupseeri, joka pidätettiin 1935 niin sanotun emigranttivakoilujutun yhteydessä epäiltynä Neuvostoliiton hyväksi vakoilemisesta ja tuomittiin neljän vuoden kuritushuonerangaistukseen. Hän sai ilmiömäisen muistinsa ja kirjasivistyksensä vuoksi liikanimen elävä ensyklopedia ja hänet tunnettiin myös siitä että hänen Viipurin asuntonsa oli täynnä kissoja. Juhani Seppälä : Mladorossit, legitimistit – Keisari Kirillin alamaiset Etsivän keskuspoliisin valvonnassa 1930-luvulla, maisterintutkielma, Historian maisteriohjelma. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2022
Ginken-Bogajevski asui ainakin Venäjän vallankumouksesta 1917 lähtien Viipurissa. Hän oli 1922 Itä-Suomen Karamellitehdas Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Ginken-Bogajevski omisti yhdessä veljensä kanssa talon Viipurissa Pietarinkatu 22:ssa. Sittemmin hän oli työssä Kuschakoffin lumppuliikkeessä ja Venäjän kauppavaltuuskunnan Viipurin konttorissa. Heinäkuussa 1934 Suomalainen Nafta Oy:n toimitusjohtaja, Neuvostoliiton kansalainen Osipoff kehotti Bensiinin-Kuluttajain Oy:n toimitusjohtajaa ottamaan Ginkenin liikkeensä Viipurin konttorin palvelukseen. Toimitusjohtaja selitti kuitenkin että hän ei voinut Ginkeniä mihinkään käyttää, koska Ginken ei osannut suomea eikä tuntenut alaa. Sittemmin Suomalainen Nafta Oy:n vaatimuksesta Bensiinin-Kuluttajain Oy:n hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja erotettiin ja pian sen jälkeen helmikuussa 1935 Ginken otettiin työhön Suomalainen Nafta Oy:n Viipurin konttoriin konttoripäälliköksi. Vuonna 1929 perustettu Suomalainen Nafta Oy oli Neuvostoliiton öljynvientiyhtiön Sojuznefteexportin perustama jakeluyhtiö ja ensimmäinen neuvostoliittolaista öljyä Suomeen tuonut yritys. Viipurin konttorin johtaja Matilainen ei myöhemmin osannut sanoa mikä asema Ginkenillä oikein liikkeessä oli ollut mutta määräys Ginkenin ottamisesta palvelukseen oli tullut Helsingistä. Näihin aikoihin Ginken anoi ja pääsi Neuvostoliiton kansalaiseksi. Suomalainen Nafta Oy:n toimitusjohtaja Osipoff määräsi vakoilija ja provokaattori Ginkenin otettavaksi palvelukseen, vaikka tälle ei löydetty mitään tehtävää liikkeessä, Karjalan Suunta, 22.03.1935, nro 35, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025 Itä-Suomen Karamellitehdas Oy, Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite, 01.01.1922, nro 10, s. 38, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025Emigrantti-vakoilujutun laajuus toistaiseksi selvittämättä. Sotilasvakoilun harjoittamisesta ei EK ole tähän mennessä saanut näytöksiä, Helsingin Sanomat, 30.04.1935, nro 115, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025
Maaliskuussa 1935 Ginken-Bogajevski pidätettiin Viipurissa vakoilusta epäiltynä ja myöhemmin keväällä tehtiin vielä samaan juttuun liittyen kymmenkunta muuta pidätystä, muun muassa pidätettiin Suomen kansalainen, parturiliikkeen omistaja, kapteeninleski Eva Zackari ja Latvian kansalainen, entinen Venäjän armeijan aliluutnantti ja Viipurin kaasu- ja sähkölaitoksen mekaanikko August Seeboot epäiltyinä osallisuudesta vakoiluun. Ginken-Bogajevski oli jo vuosia toiminut Neuvostoliiton vakoojana ja verkostoineen välittänyt Neuvostoliiton konsulaatille tietoja Suomessa asuneista venäläisistä emigranteista, sotilasasioista ja muun muassa ROVS:in salaisesta toiminnasta. Syksyllä 1935 Ginken-Bogajevski tuomittiin 4 vuoden kuritushuonerangaistukseen valtiosalaisuuksien paljastamisesta ja hänen apulaisenaan ollut viipurilainen parturiliikkeen omistaja ja kapteeninleski Eva Zackari 2 vuoden kuritushuonerangaistukseen. August Seeboot oli jo kesällä 1935 karkotettu maasta. Kuulusteluissa selvisi myös että Ginken oli saanut tehtäväkseen saattaa emigranttien piireissä toimineet mladorossit ja kansallismaksimalistit Neuvostoliiton ohjaamaan puolustusrintamaan ja ollut jo lähellä onnistumista. Neuvostoliiton vakoojat saivat tuomionsa eilen. Ginken-Bogajevski 4 ja Zachari 2 vuotta kuritushuonetta. Eva Zacharin, joka oii venäläisen valtiollisen poliisin palveluksessa, rikos jäi yritykseksi, Karjala, 02.10.1935, nro 265, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025Emigranttien vakoilujuttu käsiteltiin salaisesti, Maaseutu, 05.09.1935, nro 100, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025 Viipurissa on paljastumassa sensatiomainen vakoilujuttu. Venäläisten emigranttien johtamassa järjestössä toimitettu kymmenkunta pidätystä. Joukossa juutalainen upseerinleski, Venäjän, Latvian ja Suomen kansalaisia, Aamulehti, 30.04.1935, nro 115, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025Emigranttien vakoilujuttu esillä Viipurin hovioikeudessa, Eteenpäin, 05.09.1935, nro 100, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.04.2025
Lähteet
Luokka:Venäläiset sotilaat Luokka:Suomen venäläiset Luokka:Neuvostoliittolaiset vakoojat Luokka:Vuonna 1884 syntyneet Luokka:Kuolinvuosi puuttuu