54. sotasairaala (54. SotaS) perustettiin jatkosodan lähestyessä Helsingissä 18. kesäkuuta 1941 päämajan lääkintäosaston määräyksestä. Sairaalassa hoidettiin myös siviilipotilaita.
Sotasairaala muodostui osastoista, joiden toimintaan vaikuttivat hoidettavat sairaudet ja niiden vaikeusaste. A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu vaikeille kirurgisille tapauksille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia. +JaostosairaalaSijaintiKuvaSairaansijatASuomen Punaisen Ristin sairaalapienoiskuva 150 sairaansijaa, korotettiin 14.8.1941 225:een A-kiurgisia potilaita, erikoisosasto kalllovammoille ja periferisille hermovauriopotilailleBSuomen Punaisen Ristin invalidisairaalapienoiskuva 365 sairaansijaa A-kirurgisille potilaille, korotettiin 600:aan 3.9.1941. Leukakirurgian osasto, jossa 70 sairaansijaa. Jorvin kartanossa 30 sairaanijaa.C Koelyseo pienoiskuva päämajan lääkintäosaston määräyksellä 200 sairaansijaa käyttöön 30.9.1941. Sairaansijojen lukumäärä nostettiin 14.1.1942 250:een. A-kirurgisten potilaiden hoito-osasto, fysiatrinen ja hieromaosasto, kalloaivovamma- sekä afasiapotilaiden osastoDSvenska Flickskolanpienoiskuva päämajan lääkintäosaston määräyksellä 200 sairaansijaaa käyttöön 21.10.1941. Sairaansijojen lukumäärä nostettiin 250:een 6.1.1942. FHelsingin entinen varuskuntasairaalapienoiskuva käyttöön 6.11.1942 75 sairaansijaa A-kirurgisten potilaiden jatkohoitoonKeskuskeittiöEntinen kadettikoulupienoiskuva Röntgenkoneita oli Suomen Punaisen Ristin sairaalassa ja Suomen Punaisen Ristin invalidisairaalassa. Näillä oli myös käytössä niiden rauhanaikaiset instrumentit. Muissa jaostosairaaloissa oli osastotyöhön tarvittavat instrumentit, jotka omisti Suomen Punainen Risti. Kalusteet ja välineet omisti myös myös Suomen Punainen Risti. Lisätäydennyksiä (n. 10 %) saatiin puolustusvoimien välineistä.
Johtajalääkäreinä toimivat lääkintäeversti S. Brofelt (18.6.1941-15.10.1942) ja lääkintämajuri A. Snellman (15.10.1942-). Päällikkölääkärinä toimi lääkintäeverstiluutnantti A. Saxén (18.6.1941-14.8.1942) ja lääkintämajuri B. Miesmäki (14.8.1942-). Sairaalan ylihoitajana toimi Beritt Kihlman.
54. sotasairaala lopetti toimintansa päämajan lääkintäosaston määräyksellä 30. marraskuuta 1944 ja 1. joulukuuta 1944 perustettiin 54. sotavamasairaala, jossa oli 1210 sairaansijaa.
Lähteet
Luokka:Jatkosota Luokka:Helsingin entiset sairaalat Luokka:Helsinki 1900-luvulla Luokka:Helsingin sotahistoria