Artemis Kelosaari (s. 1989) on suomalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuuskriitikko ja runoilija. Hän on käsitellyt tuotannossaan paljon historiallisia sekä kiistanalaisia aiheita, kuten kannibalismin historiaa. Kelosaari on koulutukseltaan filosofian maisteri.
Kelosaaren kaunokirjallinen tuotanto edustaa pääosin spekulatiivista fiktiota. Monet hänen tekstinsä ovat vahvan eroottisia. Runoilijana hän on uusromantikko. Ura Kelosaari julkaisi esikoisromaaninsa Omenatarha, eli kertomus huonoista miehistä vuonna 2017. Romaani oli QX-lehden ehdokkaana vuoden kirjaksi. Vuonna 2024 ilmestyi hänen toinen romaaninsa Etelän poika, jota luonnehdittiin Helsingin Sanomissa ”maailman ensimmäiseksi post-apokalyptiseksi itäsuomalaiseksi nahkahomofantasiaksi”. Kelosaaren vuonna 2025 ilmestynyt romaani Kolme hurjaa miestä on 1600-luvulle sijoittuva historiallinen seikkailu.
Kelosaari on avustanut muun muassa Imagea, Tiede-lehteä, ja Ylen Kulttuuricocktailia . Vuosina 2018 ja 2019 hän työskenteli kesätoimittajana Karjalaisessa.
Kelosaaren novelleja on ollut Atorox-ehdokkaina vuosina 2017, 2018 ja 2023. Vuonna 2015 hän sijoittui kolmanneksi Nova-novellikilpailussa.
Kelosaari on esiintynyt lavarunoilijana muun muassa Lumous Gothic Festivalilla, Mitäs Mitäs Mitäs -festivaalilla, sekä Hullunud Tartu -festivaalilla. Vuonna 2023 hän oli mukana perustamassa tamperelaista Virvatuliklubia. Kannanotot Kelosaari on asemoinut itsensä voimakkaasti sekä postmodernismia että uhrimentaliteettia vastaan. Hän pitää tärkeinä arvoinaan yksilöllisyyttä ja henkilökohtaista vapautta. Hän on puolustanut muun muassa kehonmuokkausta ihmisen voittona luonnosta.
Kelosaaren taidekäsityksen ytimessä ovat kauneus ja voima, ymmärryksen rajojen laajentaminen sekä ylevän ja groteskin yhdistyminen. Hän määrittelee kauneuden ”äärimmäisyyksien harmoniaksi”.
Vuonna 2024 Kelosaari kertoi Suomen Kuvalehden esseessä ADHD:staan ja kritisoi puhetta ”muotidiagnoosista”. Yksityiselämä Kelosaaren sukujuuret ovat Kiteellä, Pohjoiskarjalainen tausta on toiminut inspiraation lähteenä Etelän poika -romaanille sekä Sininen, valkoinen ja sateenkaari -runoteokselle.
Kelosaari on biseksuaali. Hän on tunnustautunut myös seksuaaliseksi sadistiksi.
Kelosaaren puoliso on kirjailija ja kuvittaja Rimma Joonatan Erkko. He ovat kirjoittaneet yhdessä Aaveiden Tampere -tietokirjan ja toimittaneet Hopeapisaroita-novelliantologian.
Teokset
Romaanit Etelän poika, Osuuskumma 2024 Omenatarha, eli kertomus huonoista miehistä, Kustantamo Helmivyö 2017 Kolme hurjaa miestä, Nysalor-kustannus 2025.
Runokokoelmat Sininen, valkoinen ja sateenkaari, Nysalor-kustannus 2023. Kaupunki rämeen päällä, Nysalor-kustannus 2022. Arsenikkivärejä, Enostone 2021.
Tietokirjat Aaveiden Tampere, Haamu Kustannus 2020 (yhdessä Rimma Joonatan Erkon kanssa, kuvitus: Suvi Kari). Kannibaalikirja, Salakirjat 2019. Aaveiden Turku, Haamu Kustannus 2019 (kuvitus: Suvi Kari).
Toimitetut teokset Hopeapisaroita: homoeroottisia tarinoita (toim. Artemis Kelosaari ja Rimma Joonatan Erkko, kuvittaneet Rimma Erkko ja Mimosa Tokka). Kustantamo Helmivyö 2021. Kiima: eroottisia tarinoita (toim. Anni Kuu Nupponen ja Artemis Kelosaari). Osuuskumma 2020. Tämä jalka ei ole minun: kauhuja omasta kehosta (toim. Artemis Kelosaari ja Shimo Suntila). Aavetaajuus 2016.
Lähteet
Aiheesta muualla https://artemiskelosaari.com/
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1989 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt