Eurovision laulukilpailu 2026 oli 70. Eurovision laulukilpailu. Kilpailu järjestettiin Wienissä Itävallassa JJ:n voitettua Baselissa vuoden 2025 kilpailun kappaleella ”Wasted Love”. Laulukilpailun semifinaalit järjestettiin 12. ja 14. toukokuuta ja finaali 16. toukokuuta 2026. Kilpailu järjestettiin kolmatta kertaa Itävallassa; aiemmin maa isännöi kilpailun Wienissä vuosina ja .
Kilpailun voitti Bulgariaa edustanut Dara kappaleellaan ”Bangaranga” saatuaan yhteensä 516 pistettä. Kappale voitti sekä tuomari- että yleisöäänestyksen ja antoi Bulgarialle historian ensimmäisen voittonsa Euroviisuissa. Toiseksi sijoittui Israelia edustanut Noam Bettan ja kolmanneksi Romanian Alexandra Căpitănescu.
Vuoden 2026 kilpailuun osallistui 35 maata. Bulgaria palasi kilpailuun kolmen vuoden tauon jälkeen, Romania kahden vuoden jälkeen ja Moldova vuoden jälkeen. Alankomaat, Espanja, Irlanti, Islanti ja Slovenia vetäytyivät kilpailusta Israelin osallistumisen vuoksi.
Tapahtumapaikka Vuoden 2026 kilpailu järjestettiin Itävallassa JJ:n voitettua vuoden 2025 kilpailun. Kyseessä oli kolmas Itävallassa järjestettävä Eurovision laulukilpailu. Aiemmin maa oli isännöinyt vuosina 1967 ja 2015. Vuoden 2026 kilpailun tapahtumapaikkana toimi 16 000 katsojaa vetävä Wiener Stadthalle. Monitoimihallissa järjestettiin myös vuoden 2015 Eurovision laulukilpailu.
Valintavaihe
ORF:n suostuttua isännöimään vuoden 2026 kilpailua useat Itävallan kaupungit ilmoittivat kiinnostuksensa isännöintiin. 18. toukokuuta 2025 Wienin pormestari Michael Ludwig vahvisti kaupungin aikovan hakea isännyyttä. Samana päivänä myös Innsbruck, Linz ja Wels ilmoittivat hakevansa kilpailun isännöintiä. Myöhemmin Graz kertoi selvittävänsä mahdollista hakemusta, ja pormestari Elke Kahr nimesi Stadthalle Grazin sopivaksi paikaksi. Grazin koulusurman jälkeen Steiermarkin kuvernööri Mario Kunasek totesi, ettei Grazin tulisi jatkaa ehdokkuutta isännöidä kilpailua. Myös Oberwart ilmaisi kiinnostuksensa. 19. toukokuuta Sankt Pölten pormestari Matthias Stadler Vaz St. Pölteniä mahdolliseksi areenaksi järjestää kilpailu. 26. toukokuuta Ebreichsdorf ilmoitti kiinnostuksensa isännöidä kilpailua väliaikaisessa tapahtumapaikassa.
ORF avasi kaupungeille mahdollisuuden ilmoittaa kiinnostuksensa isännöinnistä 2. kesäkuuta 2025. Ehdokaskaupunkien piti jättää tarjouksensa 4. heinäkuuta mennessä. Ebreichsdorf vetäytyi hakuprosessista 15. kesäkuuta, Oberwart 21. kesäkuuta, Graz 27. kesäkuuta, ja Wels 1. heinäkuuta. Vain Wien ja Innsbruck lähettivät hakemuksen määräaikaan mennessä. 20. elokuuta 2025 ilmoitettiin, että Wien on valittu kilpailun isäntäkaupungiksi.
Selite: Isäntäkaupunki Ehdokaskaupungit + Kaupunki Areena Muuta Ebreichsdorf — Ehdotus oli riippuvainen areenan rakentamisesta. Graz Schwarzl Freizeit Zentrum Stadthalle Graz Innsbruck ‡ Olympiahalle Areenalla järjestettiin vuosien 1964 ja 1976 talviolympialaisten taitoluistelun ja jääkiekon tapahtumat. Linz & Wels Messe Wels Yhteinen hakemus molempien kaupunkien välillä. Oberwart Messe Oberwart Sankt Pölten Vaz St. Pölten Wien † Wiener Stadthalle Areenalla järjestettiin Eurovision laulukilpailu 2015.
Tuotanto ja formaatti Vuoden 2026 Eurovision laulukilpailun tuotti Itävallan yleisradioyhtiö ORF (Österreichischer Rundfunk). Vuoden 2026 tuotantotiimin jäsenet julkistettiin 26. kesäkuuta 2025. Michael Krön toimi vastaavana tuottajana, Stefan Zechner ohjelman tuottajana, Daniel Hack on kilpailun tuotantopäällikkö ja Christine Tichy toimii teknisenä johtajana. Muita tuotantohenkilöitä ovat Roman Horacek, joka toimi viestintäpäällikkönä, Iris Keutter toimi markkinointipäällikkönä, Oliver Lingens tapahtumapäällikkönä, Christina Lassnig johdon assistenttina, Christina Heinzle-Conrad pääsihteerinä ja Martin Szerencsi lakiasianjohtajana. Zechner, Tichy, Horacek, Keutter, Lingens ja Szerencsi ovat toimineet vastaavanlaisissa työtehtävissä edellisen kerran, kun Euroviisut järjestettiin Itävallassa vuonna 2015.
Kesäkuussa 2025 EBU ilmoitti, että Eurovision laulukilpailun virallinen valvoja Martin Österdahl jäisi pois tehtävästään ja että uudeksi viralliseksi valvojaksi oli väliaikaisesti nimitetty ESC-johtaja Martin Green. 1. lokakuuta 2025 Gert Kark nimitettiin Eurovision laulukilpailun viiteryhmän jäseneksi Österdahlin tilalle. Muutamaa päivää myöhemmin kerrottiin, että Kark toimisi vastikään luodussa vastaavan tuottajan tehtävässä.
EcoAustria-tutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan vuoden 2026 kilpailun budjetti on noin 36 miljoonaa euroa, josta Wienin osavaltion osuus on 22,6 miljoonaa euroa ja EBU:n noin viisi miljoonaa euroa.
Äänestysmuutokset pienoiskuva|right|Wiener Stadthallen ulkopuoli vuoden 2026 Euroviisujen aikana. Vuoden 2026 kilpailun äänestykseen tuli useita muutoksia. Ammattiraadit tulivat takaisin semifinaaleihin ensimmäisen kerran sitten vuoden , ja semifinaalien osallistujien pisteistä noin puolet tuli yleisöltä ja puolet raadeilta. Tuomareiden määrä raadeissa kasvoi viidestä seitsemään. Lisäksi raadeissa pitää olla mukana vähintään kaksi 18–25-vuotiasta tuomaria. Yksittäisen yleisöäänestäjän enimmäisäänimäärä vähennettiin kahdestakymmenestä kymmeneen.
Visuaalinen ilme ja lavan design
Eurovision laulukilpailun logo uudistettiin vuoden 2026 kilpailuun sen 70-vuotisen taipaleen juhlistamiseksi. Uusi design on nimeltään ”Kameleontin sydän”, ja se sisältää 70 kerrosta ”euroviisusydämiä” 3D-versioina esittäen jokaista Eurovision laulukilpailun järjestämisvuotta. Sitä on tarkoitus tulevaisuudessa muuttaa tulevien isäntämaiden tarpeisiin. Vuoden 2026 lavan suunnitteli saksalainen suunnittelija Florian Wieder, joka toimi tehtävässä kolmatta vuotta peräkkäin. Lava on saanut inspiraation ”Wienin sesessionistien luovuudesta”.
Postikortit ”Postikortit” ovat pieniä videopätkiä artisteista, jotka näytettiin lähetyksessä samalla kun lavaa valmistellaan seuraavaa esitystä varten. Vuoden 2026 kilpailuun ne on tuottanut Gebhardt Productions ja niitä on kuvattu lokakuusta 2025. Postikortit näyttivät kilpailevat artistit eri paikoissa ympäri Itävaltaa.
Juontajat
Itävaltalaiset viihdyttäjät Victoria Swarovski ja Michael Ostrowski julkistettiin kilpailun juontajiksi 29. tammikuuta 2026. FM4-radiokanavan juontaja Emily Busvinen kerrottiin olevan green roomin juontaja 14. huhtikuuta.
Semifinaaleihin jako oikea|pienois|Wienin raatihuone, jossa semifinaaleihin jako tapahtui. Semifinaaleissa kilpailevat maat jaettiin arpomalla ensimmäiseen ja toiseen semifinaaliin Wienin raatihuoneella 12. tammikuuta 2026. Maat oli jaettu edeltävien vuosien äänestystilastojen perusteella viiteen ryhmään, jotta perinteisesti toisiaan äänestävät maat eivät päätyisi samaan semifinaaliin. Jako määritti myös kummassa semifinaalissa automaattisesti finaaliin pääsevät maat (, , ja ) sekä isäntämaa esiintyivät ja äänestivät.
Vuonna 2026 ryhmät, joista maat jaettiin semifinaaleihin olivat seuraavanlaiset: Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5
Ensimmäisessä semifinaalissa kilpailivat Belgia, Georgia, Israel, Kroatia, Kreikka, Liettua, Moldova, Montenegro, Portugali, Puola, Ruotsi, San Marino, Serbia, Suomi ja Viro.
Toisessa semifinaalissa kilpailivat Albania, Armenia, Australia, Azerbaidžan, Bulgaria, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Norja, Romania, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Ukraina.
Osallistujamaat pienoiskuva| Vuoden 2026 kilpailuun osallistui 35 maata.
Palaavat artistit Kaksi kilpailevaa artistia on osallistunut kilpailuun edellisinä vuosina. Viron Vanilla Ninja edusti Sveitsiä vuoden 2005 kilpailussa kappaleella ”Cool Vibes” ja San Marinon edustaja Senhit on edustanut maata vuosina ja . Hänen oli määrä edustaa San Marinoa myös perutussa vuoden 2020 kilpailussa. Myös Puolan edustajan Alicjan oli määrä edustaa maata vuonna 2020. Moldovan vuoden edustaja Aliona Moon toimii taustalaulajana Satoshille. Georgian Bzikebi voitti vuonna 2008 Lasten Eurovision laulukilpailun ja Belgian Essyla edusti maata Eurovision kuorokilpailussa vuonna 2019.
1. semifinaali Ensimmäinen semifinaali järjestettiin 12. toukokuuta 2026. Semifinaaliin osallistui 15 maata, minkä lisäksi automaattisesti finaaliin pääsevistä maista Italia ja Saksa esiintyivät ja äänestivät ensimmäisessä semifinaalissa. Lisäksi osallistujamaiden ulkopuoliset maat äänestivät yhtenä yksittäisenä pistesarjana. Kymmenen eniten pisteitä saanutta osallistujamaata eteni finaaliin.
Semifinaalin avausnumerona Luxemburgin vuoden edustaja Vicky Leandros esitti kilpailukappaleensa ”L’amour est bleu” 70-henkisen kuoron kanssa. Väliaikanumerossa ”Welcome to Funfair” esiintyi akrobatiaryhmä Zurcaroh. Toisessa numerossa ”Opposites” () juontajat Victoria Swarovski ja Michael Ostrowski kertoivat, miten erottaa Itävalta Australiasta. Englanniksi maat ovat Austria ja Australia, mikä on välillä aiheuttanut sekaannusta kyseisten maiden kohdalla. Kyseisessä numerossa vieraili Australian vuoden edustaja Go-Jo.
Jatkoon päässeet on lihavoitu.
2. semifinaali Toinen semifinaali järjestettiin 14. toukokuuta 2026. Semifinaaliin osallistui 15 maata, minkä lisäksi automaattisesti finaaliin pääsevistä maista Itävalta, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta esiintyivät ja äänestivät toisessa semifinaalissa. Lisäksi osallistujamaiden ulkopuoliset maat äänestivät yhtenä yksittäisenä pistesarjana. Kymmenen eniten pisteitä saanutta osallistujamaata eteni finaaliin.
Toisen semifinaalin avausnumerona oli juontajien esitys vuoden 2025 voittokappaleesta ”Wasted Love”. Väliaikanumerossa JJ esitti uuden kappaleensa ”Unknown” ja juontajat esittivät kappaleen ”I’m So Excited”.
Jatkoon päässeet on lihavoitu.
Finaali Finaali järjestettiin 16. toukokuuta 2026. Edellisen kilpailun voittaja Itävalta pääsi automaattisesti loppukilpailuun yhdessä neljän suurimman rahoittajamaan eli Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Molemmista semifinaaleista finaaliin pääsi kymmenen eniten pisteitä kerännyttä maata. Lisäksi osallistujamaiden ulkopuoliset maat äänestivät finaalissa yhtenä yksittäisenä pistesarjana.
Finaalin avausnumerona toimi lippuparaati, joka esitteli kaikki 25 finalistia. JJ esitti numeron ”The Queen of the Night” Taikahuilu-oopperasta, uuden kappaleensa ”Unknown” ja vuoden 2025 voittokappaleensa ”Wasted Love”. Numerossa oli mukana Wienin radion sinfoniaorkesteri, tanssijoita ja akrobaatteja. Väliaikanumeroissa nähtiin entiset edustajat Max Mutzke (Saksa ), Ruslana (Ukraina 2004) Lordi (vuoden voittaja Suomesta), Vjerka Serdjutška (Ukraina ), Aleksander Rybak (Norja ja ), Kristian Kostov (Bulgaria ), Erika Vikman (Suomi ) ja Miriana Conte (Malta 2025) esittämässä potpurin entisistä kilpailukappaleista ”All Kinds of Everything”, ”Espresso macchiato”, ”Cha cha cha”, ”Rim tim tagi dim”, ”Papa Pingouin”, ”Arcade”, ”Ne partez pas sans moi”, ”Save Your Kisses for Me”, ”Dschinghis Khan”, ”Mon amour”, ”Euphoria”, ”Congratulations”, ”Waterloo” ja ”Nel blu dipinto di blu”. Parov Stelar esitti uuden kappaleensa ja Cesár Sampson (Itävalta ) esitti kappaleen ”Vienna”, jota seuraa kappaleen alkuperäisen esittäjän Billy Joelin videotervehdys.
Raatien pisteidenantajat Raadit antoivat pisteensä seuraavassa järjestyksessä:
: Livio Chistell : Maia : Danyjil Leštšynskyi (Ukrainan edustaja vuoden kilpailussa yhdessä yhtyeensä Ziferblatin kanssa) : Hana Sofia Lopes : Vladimira Ilieva : Səbinə Babayeva (Azerbaidžanin edustaja vuoden kilpailussa) : Kelly Joyce : Getter Jaani (Viron edustaja vuoden kilpailussa) : Lior Suchard : Dami Im (Australian edustaja vuoden kilpailussa) : Wavvyboi : Sandra Kim (vuoden kilpailun voittaja) : Victoria Nicole (Portugalin edustaja vuoden 2024 Lasten Eurovision laulukilpailussa) : Jakob Norrgård (Ruotsin edustaja vuoden 2025 kilpailussa osana Kaj-yhtyettä) : Andri Xhahu : Loukas Hamatsos : Mariam Šengelia (Georgian edustaja vuoden 2025 kilpailussa) : Nina Žižić (Montenegron edustaja vuosien ja 2025 kilpailuissa) : Parg (Armenian edustaja vuoden 2025 kilpailussa) : Aleksandra Budka