Timoleon (; n. 411–337 eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies ja sotapäällikkö, joka oli kotoisin Korintista. Hänet tunnetaan Sisiliaan suuntautuneesta sotaretkestä, jolla hän vapautti saaren kreikkalaiskaupungit tyrannien vallasta.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Timoleon; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Timoleon; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.65–90; Polyainos: Strategemata 5.3.8.
Elämä Tausta
Timoleon oli Timodemoksen (tai Timainetoksen) ja Demaristen poika, ja kuului yhteen Korintin ylhäisimmistä suvuista. Hänen kerrotaan saavuttaneen jo varhain kansalaistensa keskuudessa maineen kyvykkäänä ja rohkeana. Korintti oli pitkään vaikuttanut voimakkaasti Sisilian kreikkalaiskaupunkeihin, sillä se oli Syrakusan metropolis eli emäkaupunki. Dionin kuoleman jälkeen Sisiliassa vallitsi hirvittävä sekasorto, ja useat tarmokkaat ja kunnianhimoiset miehet olivat onnistuneet tekemään itsestään tyranneja eri paikoissa. Dionysios II oli jälleen saanut valtansa takaisin Syrakusassa. Hiketaasta oli tullut Leontinoin tyranni, ja Andromakhos, historioitsija Timaioksen isä, hallitsi Tauromenionia. Dionin kannattajat olivat paenneet joko Hiketaan tai Andromakhoksen luo, ja ensin mainittu kävi sotaa Dionysiosta vastaan väittäen palauttavansa maanpakolaiset, vaikka todellisuudessa hän pyrki saamaan Syrakusan itselleen.
Samaan aikaan karthagolaiset valmistautuivat hyödyntämään Sisilian sekasortoista tilannetta. Pelko heidän hyökkäyksestään sekä toiveet saaren rauhoittamisesta saivat monet sisilialaiset, myös syrakusalaiset maanpakolaiset, lähettämään lähetystön Korinttiin anomaan apua vuonna 344 eaa.Ksenofon: Hellenika 16.65. Korinttilaiset päättivät heti suostua pyyntöön, ja kansan yksimielisellä päätöksellä Timoleon valittiin johtamaan suunniteltua sotaretkeä. Tämä ehdotus oli sinänsä hyvin mieluinen Timoleonille, joka oli rohkea ja seikkailunhaluinen, mutta lisäksi hänelle oli tullut syitä, joiden vuoksi Korintti ei enää ollut hänelle mieluinen asuinpaikka.
Timoleonin vanhempi veli Timofanes oli johtanut Korintin joukkoja menestyksekkäästi sodassa Argosta vastaan, ja myöhemmin, kun valtio odotti uutta hyökkäystä, hänelle annettiin komentoon neljäsataa palkkasoturia. Näiden sekä vahvan tukijoukon avulla hän aikoi kaapata vallan ja tehdä itsestään Korintin tyrannin. Timoleon, joka oli kiivas vapauden puolustaja, ei hyväksynyt veljensä suunnitelmia, vaan yritti saada hänet luopumaan niistä järkipuheella ja suostuttelulla. Kun hän huomasi, ettei Timofanes suostunut muuttamaan mieltään, hän päätti tappaa veljensä estääkseen tätä tuhoamasta valtion vapautta.
pienoiskuva|vasen|Timoleon peittää kasvonsa annettuaan merkin veljensä surmaajille. Charles Meynierin maalaus Timoléon vuodelta 1791. Antiikin aikaiset lähteet kertovat Timofaneen kuolemasta eri tavoin. Diodoros Sisilialaisen mukaan Timoleon surmasi hänet omin käsin avoimesti agoralla.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.65. Plutarkhos puolestaan kertoo, että Timoleon päästi murhaajat veljensä taloon, mutta käänsi katseensa pois teon hetkellä.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Timoleon 4. Cornelius Nepoksen mukaan Timoleon ei ollut edes läsnä murhan tapahtuessa, vaikka se tapahtui hänen käskystään.Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Timoleon 1.
Plutarkhoksen mukaan Timofaneen murhasta kului kaksikymmentä vuotta ennen kuin sisilialaiset lähettiläät saapuivat Korinttiin, ja koko tuon ajan Timoleon eli yksinäisyydessä surun ja katumuksen vaivaamana. Koska Ksenofon ei mainitse tätä tapausta Hellenikassaan, vaikka olisi todennäköisesti tehnyt niin, jos se olisi tapahtunut vuonna 364 eaa., Diodoroksen kertomus vaikuttaa luotettavammalta: Hänen mukaansa Timoleon murhasi veljensä juuri ennen sisilialaisten lähettiläiden saapumista, ja heidän saapuessaan korinttilaiset eivät olleet vielä tehneet päätöstä siitä, miten Timoleonin tekoon tuli suhtautua – toiset tuomitsivat sen tahallisena murhana, josta häntä pitäisi rangaista lain mukaan, toiset taas pitivät sitä isänmaallisena tekona, josta hänet tulisi palkita.
Diodoros kertoo myös, että Korintin neuvosto väisti vaikean päätöksen nimittämällä Timoleonin Sisilian sotaretken johtajaksi ja asettamalla ainutlaatuisen ehdon: jos hän käyttäytyisi oikeudenmukaisesti tehtävässään, häntä pidettäisiin tyranninmurhaajana ja kunnioitettaisiin sen mukaisesti, mutta jos ei, häntä rangaistaisiin veljensurmaajana.
Sisilian sotaretki Sotaretken alku
Millä tahansa tavalla ja mistä tahansa syistä Timoleon saikin nimityksensä sotaretken johtajaksi, hänen poikkeuksellinen menestyksensä oikeutti täysin hänen saamansa luottamuksen. Plutarkhoksen kertomus hänen vaiheistaan muistuttaa lähes romaania, mutta koska Diodoros ja muut lähteet vahvistavat kertomuksen pääkohdat, sen totuudenmukaisuudesta ei ole syytä epäillä.
Vaikka korinttilaiset olivat suostuneet nopeasti sisilialaisten avunpyyntöön ja nimittäneet komentajan, he eivät olleet valmiita suuriin uhrauksiin heidän hyväkseen. Näin ollen Timoleon purjehti Korintista Sisiliaan vain kymmenellä kolmisoudulla ja seitsemälläsadalla palkkasoturilla torjuakseen karthagolaiset ja palauttaakseen järjestyksen Sisilian kaupunkeihin.
Jopa Sisiliaan pääseminen oli Timoleonille vaikeaa. Leontinoin tyranni Hiketas, joka oli näennäisesti liittynyt muiden kreikkalaisten avunpyyntöön Korintille, pelkäsi Timoleonin saapumista ja oli siksi salaa neuvotellut karthagolaisen sotapäällikkö Hannon kanssa, joka oli sillä välin saapunut Sisiliaan. Korintin sekaantuminen Sisilian asioihin ei ollut karthagolaisille mieluista, ja siksi Hanno lähetti kahdenkymmenen laivan osaston Italian rannikolle tarkkailemaan Timoleonin liikkeitä. Timoleon onnistui kuitenkin harhauttamaan karthagolaiset Rhegionissa ja purjehti turvallisesti Tauromenioniin, jossa kaupungin tyranni Andromakhos sekä syrakusalaiset maanpakolaiset ottivat hänet ystävällisesti vastaan.
Samaan aikaan Hiketas oli edennyt menestyksekkäästi sodassa Dionysiosta vastaan. Johtamansa huomattavan sotajoukon kärjessä hän hyökkäsi Syrakusaan ja voitettuaan Dionysioksen ratkaisevassa taistelussa hän valloitti lähes koko kaupungin, lukuun ottamatta Ortygian saarella sijainnutta linnoitusta, johon Dionysios vetäytyi ja jäi saarroksiin.
Timoleon ymmärsi, että hänen oli toimittava nopeasti, sillä tuskin yksikään Sisilian kreikkalainen liittyisi häneen, ellei hän ensin ansaitsisi heidän luottamustaan ja kunnioitustaan. Vaikka hän sai kokoon vain miestä, hän marssi suoraan Adranoniin, jonka eri ryhmittymät olivat pyytäneet apua sekä häneltä että Hiketaalta. Molemmat sotapäälliköt saapuivat kaupungin luo lähes samanaikaisesti, ja heti syttyneessä taistelussa Timoleon pakotti Hiketaan joukot pakenemaan, vaikka vihollisia oli lähes viisi kertaa enemmän.
Syrakusan valtaus
Timoleon käytti voittonsa hyväkseen ja marssi suoraan Syrakusaan. Ennen kuin Hiketas ehti koota joukkonsa, Timoleon onnistui valtaamaan kaksi kaupunginosaa, Tykhen ja Epipolain. Syrakusa oli nyt kolmen kilpailevan osapuolen hallussa: Dionysios piti hallussaan saarella sijainnutta linnoitusta, Hiketas hallitsi Neapolista ja Akhradinea, ja Timoleon hallitsi kahta muuta kaupunginosaa.
Tällainen oli tilanne vuoden 344 eaa. lopulla. Seuraava talvi kului neuvotteluissa Sisilian muiden kreikkalaiskaupunkien kanssa. Timoleonin tuore menestys toi hänelle useiden tärkeiden kaupunkien tuen, muun muassa Katanen, jota hallitsi tyranni Mamerkos.
Keväällä 343 eaa. Dionysios menetti lopullisesti toivonsa ja luovutti linnoituksen Timoleonille sillä ehdolla, että saisi poistua turvallisesti Korinttiin. Hiketas, joka joutui nyt yksin kohtaamaan Timoleonin, yritti ensin murhauttaa hänet, ja kun tämä suunnitelma epäonnistui, hän turvautui avoimesti karthagolaisten apuun ja toi Magon joukot Syrakusan satamaan ja kaupunkiin.
pienoiskuva|Timoleon Syrakusassa. Historiakuvitusta vuodelta 1882. Tässä vaiheessa Hiketas näytti varmalta voittajalta, sillä karthagolaisten armeijan kerrotaan olleen miehen vahvuinen. Timoleon ei kuitenkaan menettänyt toivoaan, vaan osoitti olevansa tilanteen tasalla. Hän onnistui lähettämään Katanesta elintärkeän ruokakuljetuksen Syrakusan linnoituksessa oleville korinttilaisille joukoilleen. Sillä välin Mago ja Hiketas lähtivät suurimman osan sotajoukostaan kanssa marssimaan Katanea vastaan. Tämä antoi Syrakusassa oleville korinttilaisjoukoille tilaisuuden toimia: niiden komentaja Leon teki yllätyshyökkäyksen Akhradineen ja valloitti tämän tärkeän kaupunginosan.
Tämä yllättävä tappio herätti Magon epäilykset, ja peläten petosta hän päätti vetäytyä saarelta ja purjehti koko armeijansa kanssa takaisin Karthagoon. Vaikka hänen mahtava liittolaisensa oli nyt jättänyt hänet, Hiketas yritti yhä pitää hallussaan Syrakusan osia, jotka olivat hänen vallassaan. Hän ei kuitenkaan pystynyt vastustamaan Timoleonin hyökkäystä, vaan joutui jättämään kaupungin ja vetäytymään takaisin Leontinoihin. Timoleonista tuli näin ollen Syrakusan kiistaton hallitsija.
Syrakusan asioiden järjestäminen pienoiskuva|Timoleon kehottaa kansaa tuhoamaan Syrakusan linnoituksen. Giuseppe Patanian piirros.
Seuraavien kahden tai kolmen vuoden ajan Timoleon keskittyi pääasiassa Syrakusan sisäisten asioiden järjestämiseen. Vaikka hän olisi nyt voinut helposti tehdä itsestään kaupungin tyrannin, hän päätti osoittaa, ettei hän eikä kukaan muukaan yksityishenkilö saisi hallita ilman vastuuta. Siksi hän kehotti eräänä ensimmäisistä toimistaan kansaa tuhoamaan kaupungin linnoituksen, joka oli vuosikausien ajan ollut tyrannien vallan keskus ja tukikohta.
Tämän jälkeen hän ryhtyi jälleenasuttamaan kaupunkia, joka oli niin autioitunut, että kokonaiset kadut olivat jääneet ilman asukkaita ja agoralla kasvoi ruohoa niin paljon, että se riitti hevosten ravinnoksi. Hän lähetti lähettiläitä Korinttiin kutsumaan asukkaita muuttamaan Syrakusaan ja houkutteli heitä tarjoamalla maanjakoa. Korintti kokosi Kreikasta kymmenentuhatta siirtolaista, jotka purjehtivat Syrakusaan. Lisäksi kaupunkiin saapui suuria määriä väkeä eri puolilta Italiaa ja Sisiliaa, ja uusien asukkaiden määrä nousi lopulta kuuteenkymmeneentuhanteen.
Saatuaan näin kasaan väestön Timoleon ryhtyi säätämään lakeja kaupungin hallintoa varten. Näiden lakien yksityiskohdista ei ole tietoa, mutta tiedetään, että ne olivat demokraattisia. Hän myös perusti korkeimman virkamiehen toimen, joka valittiin vuosittain ja jota kutsuttiin Olympoksen Zeuksen amfipolokseksi. Tämä virkamies oli eponyymi eli antoi nimensä syrakusalaiselle vuodelle. Diodoros mainitsee, että virka oli olemassa edelleen hänen aikanaan eli keisari Augustuksen hallituskaudella.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.70.
Muita sotatoimia ja Karthagon vastaus
Vaikka Timoleon keskittyikin pitkään Syrakusan asioihin, hän ei kuitenkaan laiminlyönyt tavoitettaan karkottaa tyrannit Sisilian kaupungeista. Hän pakotti Apollonian ja Engyonin tyrannin Leptineen luopumaan vallastaan ja lähetti hänet maanpakoon Korinttiin. Sen sijaan hyökkäys Leontinoihin ei ollut yhtä menestyksekäs,Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.72. vaikka Plutarkhos kertoo Timoleonin pakottaneen Hiketaan purkamaan linnoituksensa ja elämään Leontinoissa yksityishenkilönä.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Timoleon 24.
Koska nämä sotaretket eivät kuitenkaan tuottaneet Timoleonin joukoille tarpeeksi saalista ja palkkasotilaille oli löydettävä sekä työtä että palkkioita, Timoleon lähetti heidät Karthagon hallussa oleville alueille Sisiliassa. Siellä he saivat runsaasti sotasaalista ja pakottivat monia kaupunkeja luopumaan Karthagosta.