Malin ilmavoimat toimii pääosin Bamako-Senoun lentotukikohdasta ja koostuu erilaisista taistelu-, kuljetus- ja helikopteriyksiköistä.
Historia Malin ilmavoimien synty juontaa 1960-luvun alun vaikeisiin aikoihin, jolloin maan pohjoisosaan syttyi kapina. Tuolloin Malin armeijan pääesikunnan johtaja kenraali Abdoulaye Soumare pyysi kevyitä lentokoneita käyttöön operaatioihin. Koska sotilasilmailua ei vielä ollut, päätettiin hyödyntää kansallisen lentoyhtiön Air Malin kalustoa. Kaksi AN-2-konetta, yksi L 200A Morava -lentokone ja henkilöstö asetettiin kuljetus- ja tiedustelutehtäviin. Näin syntyi perusta sotilasilmailulle, joka kehittyi vähitellen sotilasilmailuyksiköksi vuonna 1966, taktiseksi ilmayksiköksi vuonna 1968 ja lopulta Malin ilmavoimiksi vuonna 1976.
Malin ilmavoimien organisaatio Ilmavoimien esikuntapäälliköllä on käytössään esikunta, kabinetti, ilmavoimien tarkastusosasto sekä ilmatila-alueet, jotka koostuvat lentotukikohdista ja ilmavoimien osastoista.
Malin ilmavoimien tehtävät Vuonna 1999 Malissa säädetty laki perusti ilmavoimat ja määritteli sen tehtävät, jotka keskittyvät kansallisen ilmatilan suojelemiseen, alueellisen puolustuksen tukemiseen, ilmatilan valvontaan ja viholliskoneiden torjuntaan, jotta voidaan varmistaa sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen turvallisuus. Ilmavoimat pyrkii saavuttamaan ilmaylivoiman, mikä tarkoittaa ilmatilan hallintaa ja vihollisen ilmauhkien neutralointia. Lisäksi ilmavoimat osallistuu operatiiviseen puolustukseen kieltämällä viholliskoneiden pääsyn ilmatilaan, tarjoamalla läheistä ilmatukea maajoukoille, kuljettamalla joukkoja ja logistiikkaa sekä suojelemalla strategisia kohteita. Se myös auttaa ilmailuonnettomuuksien uhreja suorittamalla etsintä- ja pelastusoperaatioita. Ilmavoimat tukee maan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä esimerkiksi parantamalla liikenneyhteyksiä, torjumalla heinäsirkkoja ja lintu-uhkia sekä osallistumalla sateen aikaansaamisohjelmiin. Lopuksi ilmavoimat edistää rauhaa ja humanitaarista apua osallistumalla YK:n, Afrikan unionin ja ECOWASin operaatioihin.
Kalusto Malin ilmavoimien kalustoon kuuluu muun muassa A-29B-taistelukoneita, L-39C-harjoituskoneita sekä Venäjältä lahjoitettuja Su-25-hävittäjiä. Kuljetustehtävissä käytössä on muun muassa C295- ja Harbin Y-12 -koneita. Helikoptereina ilmavoimilla on käytössä muun muassa Mi-24D, Mi-35M, Mi-171 sekä Cougar- ja Z-9-helikoptereita. Lisäksi ilmavoimat hyödyntävät valvontatehtävissä Bayraktar-drooneja. Malin presidentin lentokoneena toimii VIP-luokan Boeing 737-7BC. Toiminta keskittyy pääasiallisesti Bamakoon, mutta tukikohtia on myös Moptin ja Timbuktun alueilla.
Vuonna 2023 Malin ilmavoimat vastaanotti Venäjältä sotilaslentokoneita ja helikoptereita osana jatkuvaa sotilasvarusteiden toimitussarjaa. Viimeisimmässä toimituksessa mukana oli kahdeksan lentokonetta, muun muassa Suhoi Su-25 -rynnäkkökoneita ja tšekkiläisiä Albatros L-39 -koneita, sekä kaksi Mi-8-kuljetushelikopteria. Malin johto korostaa, että aseet on ostettu, mutta tarkempia tietoja kaupoista ei ole julkistettu. Toimitukset ovat osa Malin armeijan pyrkimystä modernisoida voimavarojaan, erityisesti sen jälkeen, kun poliittiset suhteet entiseen siirtomaavaltaan Ranskaan heikkenivät vuoden 2020 vallankaappauksen jälkeen. Venäjä on nostanut Malin tärkeimmäksi sotilasliittolaiseksi, ja sen myötä maahan on myös saapunut venäläisiä palkkasotilaita. Malin ilmavoimien johtaja piti uutta kalustoa merkittävänä askeleena maan puolustusvoimien modernisoinnissa.
Lähteet
Luokka:Malin ilmailu Luokka:Ilmavoimat