Energia Kongon demokraattisessa tasavallassa käsittelee Kongon demokraattisen tasavallan eli Kinshasan Kongon energian tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyviä asioita.
Kongo-joen ja sen sivujokien monet kosket muodostavan merkittävän vesivoiman lähteen. Kongon demokraattisen tasavallan rannikolla on öljykenttiä ja maan koillisosassa kivihiiltä. Metsät ovat polttopuun lähde.
Valtaosa potentiaalisesta vesivoimasta on ollut hyödyntämättä. Kaksi suurta vesivoimalaa, Inga I (351 MW, 1972) ja Inga II (1 424 MW, 1982) ovat valmistuneet maan itsenäisyyden aikana. Maailmanpankki julkisti kesäkuussa 2025 päätöksensä tukea selvästi suuremman Inga 3 -vesivoimalan (kokoluokka 2 000–11 000 MW) rakentamisen aloittamisesta. Ensimmäinen 250 miljoonan dollarin investointi (miljardin dollarin rahoituksesta) suunnattaisiin lähiseudun asukkaille, infrastruktuuriin ja työpaikkoihin. Vesivoimahanke merkitsee seudun ihmisille ja ympäristölle erittäin mittavaa muutosta seuraavan vuosikymmenen aikana. Hankkeen valmistelu- ja tiedotusvaiheessa on hankkeesta viestitty erityisesti viiden Ingan koskien lähimmän keskikongolaisen yhteisön avainhenkilöille. Inga 3 -voimalahanke maksaisi yli 10 miljardia dollaria. Inga 3 on ensimmäinen vaihe maailman suurimmasta, monessa vaiheessa rakennettavasta, valmistuessaan ehkä 44 000 MW:n Grand Inga -vesivoimalasta. 2020-luvun alussa megahankkeen kokonaishinnaksi arvioitiin 80–100 miljardia dollaria. Megahankkeella - siihen kytkeytyvinen laajoine oheishankkeineen - on tarkoitus ratkaista osa Kongon demokraattisen tasavallan sähköpulasta ja tuottaa sähköä vientiin muualle Afrikaan.
Kriittisten kommenttien mukaan Grand Inga -hanke aiotaan toteuttaa suurista riskeistä ja haitoista huolimatta, eikä hajautetuille energiatuotantotavoille eli erityisesti aurinko- ja tuulienergialle ole osoitettu rahoitusta tai huomiota. Bundilaaksoon syntyvä tekojärvi merkitsisi pakkomuuttoa tuhansille. Arvioiden mukaan jopa noin 30 000 ihmistä joutuisi siirtymään. Osa heistä joutusi siirtymään jo toistamiseen, koska olivat jo Inga I-II:ta rakennettaessa pakotettuja muuttamaan. Patohankkeella on vaikutuksia myös paikallisen ruuan saatavuudelle kuten kalansaaliille ja muulle ruokaturvalle asukkaiden menetäessä pitkäaikaiset viljelyksensä; asukkaiden mukaan voimantuotannon aiheuttamia menetyksiä tulisi hyvittää.
Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2023 oli 1,3 miljoonaa BTU:ta, maailman 195 valtion joukossa neljänneksi pienintä.
Kinshasankongolaisista vain noin 21,5 % on sähköverkon parissa: kaupungeissa 45 %, maaseudulla vain prosentti. Inga 3 -vesivoimahankkeen perusteluissa on kerrottu, että tavoitteena on nostaa sähköverkon saatavuus Kongon demokraattisessa tasavallassa 62 prosenttiin vuonna 2030.
Suurin energian lähde on biopolttoaineiden ja jätteiden poltto, joka tuottaa lähes 90% maan kokonaisenergiatarpeesta. Valtaosa käytetään kotitalouksien energiantarpeisiin: lämmitykseen ja ruoanlaittoon.
Lähteet
Kongon demokraattinen tasavalta Kongon demokraattinen tasavalta Luokka:Kongon demokraattisen tasavallan talous