pienoiskuva|Työsiirtola saattoi olla ulkomuodoltaan vaatimaton kuten tämä Haminan työsiirtola tai hyvinkin nykyaikaisesti rakennettu. Työsiirtola oli Suomessa vuosina 1946-2006 käytetty avovankilan muoto. Työsiirtolassa oli yleensä vähemmän järjestettyjä vapaa-ajan toimintoja ja valvonta supistettu minimiin.
Työsiirtolaan sijoitetulta vangilta edellytettiin varsin suurta itsenäisyyttä omien asioidensa hoidossa. Työsiirtolaan halukkaiden kyky sopeutua laitoksen oloihin pyritiin arvioimaan mahdollisimman tarkoin ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoittelu tapahtui vuodesta 2006 alkaen aluevankilan sijoittajayksikössä.
Työsiirtolat perustettiin usein jotain tilapäiseksi ajateltua tarvetta varten. Esimerkiksi Haminan työsiirtolan perustamisen vuonna 1982 mahdollisti Haminan linnoituksen alkava kunnostustyö, jonka toteuttamisessa työsiirtolalla oli merkittävä osa. Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumassa sijainnut Helsingin työsiirtola perustettiin alun perin auttamaan lentoaseman rakennustyössä. Myös useita pääteitä on rakennettu työsiirtolavoimin.
1960-luvulla työsiirtolavangit käyttivät vielä vanginpukuja, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä siirryttiin tavallisiin työvaatteisiin.
Työsiirtolajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1946. Aluksi työsiirtoloissa tehtiin muun muassa metsätöitä. Vuodesta 1950 lähtien työsiirtoloita oli Tie- ja vesirakennushallituksen työmailla, aluksi Seutulan ja Turun lentokenttien rakennustöissä. Jo 1950-luvun alkupuolelta lähtien työsiirtoloita oli myös tietyömailla. Esimerkiksi Kainuun työsiirtola oli rakentamassa niin sanottuja Kekkosteitä.
Jonkin aikaa oli myös yksityisillä teollisuudenharjoittajilla, etupäässä sahanomistajilla, oikeus pitää tarkasti valvottua työsiirtolaa. Muun muassa kirjailija Mauri Sariola kertoo kahdessa kirjassaan tällaisesta työsiirtolasta Mikkelin läänissä. Toinen tarina on omakohtaista muistelua ja toinen siitä mukailtu fiktio romaanissa Veljensä vartijat.
Työsiirtolassa oli nimensä mukaisesti yleensä työnteko keskeisessä asemassa. Muita vaihtoehtoja olivat esimerkiksi Helsingin työsiirtolan päihdekuntoutusosasto eli niin sanottu Kisko-osasto. Kuten kaikki muutkin avolaitokset, myös työsiirtolat olivat päihteettömiä.
Vankeuslain tultua voimaan lokakuun alussa 2006 työsiirtolat muutettiin avovankiloiksi tai avovankilaosastoiksi.
Työsiirtoloiden lisäksi Suomessa on ollut muunkinlaisia vankityömaita. Vuonna 1934 perustettiin ensimmäiset työleirit, joilla työskenteli ehdonalaiseen vapauteen päässeitä henkilöitä, jolloin kyse ei ollut rangaistuksen suorittamisesta. Vuosina 1955-1975 oli käytössä vankisiirtoloita, joihin voitiin sijoittaa myös pitkän vankeusrangaistuksen saaneita, hyvin käyttäytyneitä vankeja ennen vapautumistaan. Karvian varavankilan lopetettua sen rakennuksissa toimi vuosina 1961–1969 sosiaaliministeriön alainen Karvian erityistyölaitos.
Katso myös Työlaitos
Aiheesta muualla Vankeinhoitolaitoksen kotisivut
*