Titaÿna, oikealta nimeltään Élisabeth Sauvy (22. marraskuuta 1897 – 16. lokakuuta 1966) oli ranskalainen toimittaja ja kirjailija.Angkor Database : Titaÿna
Sauvy syntyi Villeneuve-de-la-Rahossa Etelä-Ranskassa. Hänen nuorempi veljensä oli sosiologi Alfred Sauvy. Sauvy muutti Pariisiin, meni naimisiin ja erosi sitten pian. Hän alkoi myös kirjoittamisen tässä vaiheessa käyttäen nimeä Titaÿna, jonka arvellaan olevan peräisin Katalonian perinteestä.
Vuosina 1925–1939 Titaÿna matkusti Paris-Soir-lehden reportterina ympäri maailmaa, pääasiassa kuitenkin Oseanian alueella. Hän julkaisi myös kirjoja matkoilta keräämänsä aineiston pohjalta. Hänen romaaninsa Matka rakastajattareni ympäri (Voyage autour de ma maitresse) herätti tavatonta huomiota, mutta eniten kuuluisuutta hän sai matkakuvauksillaan. Mon tour du monde (Matkani maan ympäri) kertoi hänen merimatkoistaan ja käynneistään eksoottisissa maissa ja Bonjour la terre (Hyvää päivää maailma) taas hänen lentoseikkailuistaan. Ranskalainen aikakauslehti Jazz, jossa enimmäkseen puhuttiin matkoista ja modernista taiteesta, oli Titaÿnan perustama. Titaÿna sai lentolupakirjan ja häntä pidettiin myös ilmailun pioneerina. Titaÿnan ensimmäinen lentoseikkailu tapahtui syksyllä 1924, jolloin hän matkusti Pariisista Bukarestin kautta Turkkiin. Mustan meren yläpuolella kone syttyi palamaan ja Titaÿna ja koneen lentäjä pelastuivat uimalla rantaan ja vaivalloisen matkan jälkeen pääsivät Konstantinopoliin. Kerran hän lensi Pariisista Wieniin yhdessä päivässä ja päätti yhdessä lentäjä Nogués'in kanssa lentää koematkan linjalla Zürich-Wien ja lentää Arlbergin yli. Hän oli mukana avaamassa lentolinjaa Antibes-Tunis ja vuonna 1925 Titaÿna lensi Puolaan tehdäkseen salaa reportaasin Puolan sorretuista saksalaisista. Lentävä Titayna, Aamulehti, 06.07.1930, nro 177, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2025
Titaÿna haastetteli muun muassa Adolf Hitleriä vuonna 1936, Primo de Riveraa, Benito Mussolinia, Mustafa Kemal Atatürkia ja Hubert Lyautey'ta. Korsikassa hän haastatteli kuuluisaa rosvopäällikkö Romanettia. Hänen journalistin uransa oli kuitenkin jo alamäessä 1930-luvun lopulla ja kun Saksa miehitti Ranskan 1940 hän omaksui yhteistoimintalinjan sen jälkeen kun hänen veljensä Pierre Sauvy oli saanut surmansa brittien tekemässä hyökkäyksessä Vichyn Ranskan laivaston kimppuun Mers-el-Kébirissä Algeriassa 3. heinäkuuta 1940. Sodan jälkeen Titaÿna joutui syytteeseen yhteistyöstä saksalaisten kanssa ja oli vuoden ajan vangittuna. Vapauduttuaan Titaÿna muutti Yhdysvaltoihin ja asui siellä loppuvuotensa. Hän kuoli 1966 San Franciscossa.
Vuonna 1994 toimittaja Benoît Heimermann kirjoitti kirjan Titaÿnasta. Kirjasta otettiin toinen painos 2011.
Teoksia Simplement, Paris, Ernest Flammarion (1923). La bête cabrée, Paris, Aux Éditeurs associés - Les Éditions du Monde moderne, kokoomateos "le roman nouveau" (1925) esipuhe Pierre Mac-Orlan. Mon tour du monde, Paris, Louis Querelle (1928). Voyage autour de ma maîtresse, Paris, Ernest Flammarion (1928). Voyage autour de mon amant, Paris, Ernest Flammarion (1928). Bonjour la Terre, Paris, Louis Querelle (1929). Loin, Paris, Ernest Flammarion (1929). La Caravane des morts, Paris, Éditions des Portiques (1930). Chez les mangeurs d'homme (Nouvelles-Hébrides), Paris, Éditions Duchartre, kokoomateos "Images" (1931), valokuvat A.-P. Antoine and R. Lugeon. La Japonaise, Paris, Nouvelle société d'édition, kokoomateos "Elles" (1931). Nuits chaudes, Paris, Gallimard, collection "Succès" (1932). Une femme chez les chasseurs de têtes (Bornéo et Célèbes), Paris, Éditions de la nouvelle revue critique, kokoomateos La Vie d'Aujourd'hui (1934). Les ratés de l'aventure, Paris, Éditions de France (1938)
Lähteet
Aiheesta muualla Francois-Xavier Bibert : Titayna. Belle, journaliste, aventurière et pilote d’avions... (ranskaksi) Titayna: How I Stole the Head of an Angkor Buddha Nainen, joka uskaltaa. Titaÿna, maailman suurin reportteri ja matkamies, Eeva, 01.05.1935, nro 5, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Anna Levertin : Titayna. Matins flygande reporter, som under 10 år sett mera än de flesta människor under hela sin livstid (ruotsiksi), Allas Krönika, 16.12.1933, nro 24, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kirjallista. Kynäritaritar, Iltalehti, 07.11.1927, nro 258, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Ranskalaiset toimittajat Luokka:Ranskalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1897 syntyneet Luokka:Vuonna 1966 kuolleet