Örebron valtiopäivät (ruots. riksdag tai riksdagen) oli Ruotsin säätyvaltiopäivien istuntokausi, joka avattiin Örebrossa 30. heinäkuuta 1810 ja joka päättyi 13. marraskuuta 1810. Istuntokausi kesti 106 päivää.

Valtiopäivät olivat ensimmäiset, jotka kutsuttiin koolle uuden kruununperillisen valinnan yhteydessä. (Ensimmäiset vuonna 1809 koolle kutsutut valtiopäivät kestivät kuitenkin vuoden 1810 alkuun asti. Nämä valtiopäivät olivat jo toiset vuoden sisällä järjestetyistä valtiopäivistä).

Valtiopävien taustahistoria Lähteet:

Kruununprinssi Karl Augustin kuoltua aivohalvaukseen Ruotsilla ei ollut kruununperillistä 61-vuotiaan ja lapsettoman Kaarle XIII:n jälkeen . Ehdokkaita oli useita, heidän joukossaan Karl Augustin vanhempi veli Fredrik Christian ja Kustaa IV Adolfin poika, prinssi Kustaa. Myös Tanskan kuningas Fredrik VI: llä oli tavoitteita tulla Ruotsin kuninkaaksi yrittäessään luoda uudelleen yhtenäisen Skandinavian. 29-vuotias luutnantti Carl Otto Mörner matkusti omasta aloitteestaan Pariisiin osittain suostutellakseen Pontecorvon prinssin, kenttämarsalkka Jean Baptiste Bernadotten, asettumaan ehdolle kruununperijäksi ja osittain saadakseen keisari Napoleonin hyväksynnän tälle.

Valtiopäiväesitykset pienoiskuva|273x273px|Örebron Pyhän Nikolauksen kirkko. Fersenin murha oli tehnyt hallituksesta haluttoman järjestämään vaaleja levottomassa pääkaupungissa, jossa monet pelkäsivät Ranskan vallankumouksen aikaisen joukkovallan mallin mukaisen terrorin ajan puhkeamista. Örebro valittiin vaalipaikaksi osittain keskeisen sijaintinsa ja osittain siksi, että kruununperillisen vaalia koskevissa säännöissä määrättiin, ettei ulkomaisten lähettiläiden sallita olla alle kymmenen mailin säteellä äänestyspaikasta.

Paljon puhui Fredrik Kristianin eduksi, muun muassa kuningas ja hallitus tukivat hänen ehdokkuuttaan, mutta 11. elokuuta entinen Ruotsin Göteborgin varakonsuli Jean Antoine Fournier onnistui saamaan ulkoministeri Lars von Engeströmin suosion. Hän esitteli Bernadotten tarjouksen, joka sisälsi myös taloudellisia ja omaisuuteen liittyviä etuja. Kuningas, joka aluksi vastusti Bernadottea, muutti mielensä kuultuaan asiaa tarkemmin.

Salainen komitea käsitteli asiaa ja hallitus suositteli 17. elokuuta Bernadotten nimittämistä kruununperijäksi. Seuraavana päivänä, 18. elokuuta, ehdotuksen hyväksyivät ensin kolme säätyä ja sitten myös aatelisto. Vaalilakia ja kruununperimysjärjestystä muutettiin 25. elokuuta. Kruununprinssinä Bernadotte otti ruotsalaisemmalta kuulostavan nimen Karl Johan.

Majoitus, tilat jne. Kuningas ja kuningatar asuivat Örebron linnassa. Nikolain kirkkoa käytettiin valtiosalina. Aatelisto käytti vanhaa Kronorenin tislaamoa kokouspaikkana. Papisto käytti niin kutsuttua Bromsiska Husetia, porvaristo kokoontui vanhassa raatihuoneessa ja talonpojat vanhassa koulussa. Myös Manillan kiinteistö oli talonpoikien käytössä.

Lähteitä Luokka:Ruotsin säätyvaltiopäivät Luokka:1810 Luokka:Ruotsin säätyvaltiopäivät Luokka:1810