Hetejärvi on Pohjois-Savossa Keiteleellä Koutajärven ja Keiteleen lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Hetejärvi on 2,5 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 156 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Sen rannat ovat alavaa ja vanhaa vesijättömaata, joka on nykyään rämemetsää tai luhtaa. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se vaikuttaa olevan vesikasvillisuudesta päätellen kauttaaltaan matala. Sen aution rannan pituus on 8,9 kilometriä. Rantaan tulee vain muutama kärrypolku. Järven ohittaa idässä kantatieltä 77 tuleva ja Koutajärven kautta kulkeva yhdystie 16015, ja sen kiertää länsipuolelta Koutajärven ja Hyödynkylän välinen kylätie.
Luontoarvoja Hetejärvi ja sen rantametsiä on otettu mukaan Natura 2000-hankkeeseen luonnonsuojelualueeksi (Heinä-Suvanto – Hetejärvi, FI0900046, 12,24 km²). Siihen sisältyy Hetejärven lisäksi Heinä-Suvannonlampi ja sen ympäristön suoalueet sekä Suvantojärven länsirantoja ja vesialue. Hetejärvi on lintujärvenä kansainvälisesti arvokas kohde, jonka vesikasvillisuus muodostuu saraikoista ja rämeistä. Kasvillisuus on levittäytynyt kaikkialle järvelle umpeenkasvun myötä. Järveä on kunnostettu nostamalla vedenpinnan korkeutta patoamalla Myllypuro. Suojelualueiden yhteinen lintuluettelo on vaikuttavan pituinen ja se sisältää viisi uhanalaista lintulajia.
Järvelle on pystytetty kaksi lintutornia, joille johtaa pitkospuut. Toinen torni sijaitsee länsirannassa Kallioniemessä ja toinen vastarannalla Saunaniemellä.
Vesistösuhteet Hetejärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Nilakan alueella (14.73), jonka Koutajoen valuma-alueeseen (14.732) se kuuluu. Hetejärvestä laskee Myllypuro Koutajärveen. Hetejärven vedenpinnan korkeus on 133,9 metriä mpy. ja Koutajärvellä 121,3 metriä, joten Myllypurolle kertyy pudotusta 12,6 metriä. Hetejärven valuma-alueen pinta-ala on 16,08 neliökilometriä eikä valuma-alueeseen sisälly muita järviä tai lampia. Järven ympäristö on tiheästi ojitettu.
Historiaa Hetejärven vedenpintaa laskettiin 1820-luvulla, jolloin järven pohjaa paljastui vesijättömaaksi. Järvenlaskuja tehtiin vielä 1800-luvulla karjan rehun riittävyyden takaamiseksi. Jo ennestään matala järvi alkoi kasvaa umpeen. Vuonna 2005 järveä kunnostettiin patoamalla Myllypuron niska pohjapadolla ja rakentamalla Harjaslahdelle 250 metriä pitkä pengerpato. Patoaminen nosti vuoden alinta vedenpinnankorkeutta 0,6 metrillä ja vuoden keskikorkeutta 0,5 metrillä. Kevättulvat ovat nykyään voimakkaampia ja avoveden määrä on kasvanut.
Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista
Lähteet
Aiheesta muualla Kartta suojelluista alueista Luonnonsuojelulaki, jolla aluetta suojellaan (finlex 354/2015)
Luokka:Koutajoen valuma-alue (Keitele) Luokka:Keiteleen järvet Luokka:Botin luomat artikkelit