Gournay-en-Bray on kunta Pohjois-Ranskassa Seine-Maritimen departementissa Normandian alueella. Se sijaitsee Eptejoen varrella, noin 50 kilometriä Rouenin kaupungista itään.
Historia pienoiskuva|vasen|Saint-Hildevertin kollegiaalikirkko Gournayn historia juontaa juurensa roomalaisten Gallian valloituksen aikaan ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Se oli metsien ja soiden suojaama vaikeasti saavutettava paikka, joka tarjosi turvapaikan roomalaisia pakeneville voitetuille heimoille.
Vuonna 911 Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen teki viikinkipäällikkö Rollon kanssa Saint Clair-sur-Epten sopimuksen, missä hän luovutti tämän osan Neustriasta Rollolle, mistä muodostui Normandia. Vuonna 912 mustakilpinen ritari Eudes otti kaupungin hallintaansa, ja hänestä tuli Gournayn suvun perustaja.
900-luvulla kaupunki kasvoi vähitellen ja sitä linnoitettiin. Vuonna 1066 käydyssä Hastingsin taistelussa Normandian herttua Vilhelm Valloittajan rinnalla taistellut Gournayn herra Hugues II sai tästä palkintona läänityksiä Essexissä ja Suffolkissa.
Vuonna 1133 kuolleen Le Mansin piispa Hildebertin pyhäinjäännökset asetettiin Gournayn kirkkoon, ja hänestä tuli Gournayn suojeluspyhimys. Vuonna 1171 yhdeksän Brémontierin kaniikkia nimitettiin Saint-Hildevertin seurakuntaan, jonka jälkeen kirkosta tuli kollegiaalikirkko.
Vuonna 1174 Normandian herttua Henrik Nuori valtasi Gournayn linnan, ja samalla osa linnoituksesta ja kollegiaalikirkko poltettiin. Gournayn herra Hugues IV ja 160 hänen miestään vangittiin. Englannin kuningas Henrik II tuli vapauttamaan heidät, ja auttoi rakentamaan kaupungin uudelleen ja vahvistamaan sen linnoituksia.
Viimeinen Gournayn herra Hugues V palasi vuonna 1193 ristiretkeltä Pyhän Ristin pyhäinjäännösten kanssa. Tämä johti pyhiinvaellukseen ja syyskuussa järjestettyihin Pyhän Ristin markkinoihin, joihin kuului muun muassa hevosmarkkinat Saint-Hildevertin kirkon lähellä.
Vuonna 1202 Ranskan kuningas Filip II piiritti Gournayn kaupunkia sodassa Englannin kuningas Juhana Maatonta vastaan. Filip II otti joukkoihinsa Juhana Maattoman veljen Gottfrid II:n pojan prinssi Arthur I:n, ja antoi hänelle tehtäväksi avata toinen rintama Poitou’n provinssiin. Prinssin kohtalosta ei tiedetä, mutta luultavasti hänen setänsä Juhana tappoi hänet vuonna 1203. Prinssin kohtalo kiinnosti Gournayn asukkaita. Tämän jälkeen kunnan vaakunana olleeseen Eudesin mustaan kilpeen lisättiin prinssiä kuvaava hopeinen kavaljeeri, joka pitää keihästä oikeassa kädessään, ja jonka päällä on kultainen lilja. Vuonna 1204 Hugues V:s pakotettiin lähtemään Ranskasta, ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin Ranskan kruunulle.
pienoiskuva|vasen|Porte de Paris Kaupunki pysyi Ranskan kuninkaan hallitsemana Ludvig XI hallintakauteen saakka, minkä jälkeen se palautettiin Tancarvillen kreiveille, Harcourteille. Vuonna 1488 Gournayn kreivikunta kuului Orléans-Longuevillen ruhtinaille, ennen kuin se siirtyi vuonna 1724 Montmorency-Luxembourgin suvulle, jonka vaakuna esiintyi vuosina 1778–1780 rakennetun Porte de Parisin pilareissa. Vaakuna poistettiin vallankumouksen aikana 1700-luvun lopulla. Vallankumous toi mukanaan monia muutoksia kaupungin hallintoon ja kirkon asemaan.
pienoiskuva|oikea|1400-luvun talo Saksan–Ranskan sodan aikana preussilaiset miehittivät Gournayta 3. syyskuuta 1870 – 9. kesäkuuta 1871. Ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1914-1918 Gournayta ei vallattu, mutta osallistui pakolaisista huolehtimiseen sekä sotilaiden huoltoon. Toisessa maailmansodassa kesäkuussa 1940 saksalaisjoukot pommittivat Gournayta, ja koko kaupungin keskusta paloi maan tasalle ja raunioitui. Ainoastaan kollegiaalikirkko ja yksi 1400-luvun talo säästyivät.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Seine-Maritimen kunnat