Ruotsin esihistoria kertoo Ruotsin alueella esihistorian aikana tapahtuneista ilmiöistä. Varhaisimpia kivikautisia kulttuureja Ruotsissa olivat lännessä 12000-10500 vuotta sitten vaikuttanut Hensbackan kulttuuri, joka vaikutti samaan aikaan norjalaisen Fosnan kulttuurin kanssa. Varhainen kulttuuri oli myös Maglemosen kulttuuri, jota seurasi Tanskasta levinnyt kongemosen kulttuuri noin 6400-5400 eaa. Tanskasta eteläiseen Ruotsiin levisi myös Ertebøllen kulttuuri, joka vaikutti noin 5300-3950 eaa ja jonka aikana esiintyi keramiikkaa.
Mesoliittisella kaudella Pohjois-Ruotsiin tuli asutusta idästä Suomen pohjoisosista ja merenrannikkoa pitkin sekä etelän suunnalta. Noin 8000-7550 eaa Pohjois-Ruotsissa Kangoksen ja Volmsjönin asutuspaikoilla oli pienialaisia leiripaikkoja, joissa käytettiin kuoppaliesiä ja jätekuoppia. Noin 7000-5200 eaa Pohjois-Ruotsissa käytettiin viistoteräisiä nuolenkärkiä ja Ruotsin keskiosissa käytettiin pienten säleiden valmistuksessa pidinytimiä. Noihin aikoihin kiveniskennässä syntyi painallustekniikka.
Neoliittisella kivikaudella oli kulttuuriyhteys Pohjois-Ruotsista Barentsinmeren rannikolle ja Kuolan niemimaalle. Tuolloin alueella vallitsi liuske- ja kvartsiittikulttuuri. Norlannissa käytettiin neoliittisen kivikauden lopulla merkittävässä määrin peuranmetsästyksessä pyyntikuoppia. Keski-Ruotsissa niitä käytettiin paljon myös hirvenmetsästykseen. Fennosskandinaviassa vallinnut hirvenpäätikareiden ja -veitsien valmistustapa vaikutti keskisessä Ruotsissa. Itäisessä Ruotsissa Neoliittisen kivikauden aikana vaikuttivat kuoppakeraaminen kulttuuri ja suppilopikarikulttuuri. Nuorakeraaminen kulttuuri levisi eteläiseen Ruotsiin saakka.
Varhaisella metallikaudella eli pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella valmistettiin tasakantaisia nuolenkärkiä ja tasapohjaisia saviastioita. Tämä tyyli levisi pohjoisesta keskiseen Ruotsiin ja Norjaan. Pronssikaudella Pohjois-Ruotsissa vaikutti Lovozerokeramiikka. Etelämmäksi levisivät kjelmöykeramiikka ja vardöykeramiikka ja etelämpänä vaikutti myös sorselekeramiikka. Pronssikaudella ja rautakaudella Skandinaviasta Venäjälle ulottuvalla alueella vallitsi ananjinon kulttuuri, jonka aikana valmistettuja kirveitä olivat ananjinonkirves ja mälarin kirves. Rautakaudella Norlannissa valmistettiin lapion muotoisia rautaharkkoja. Keski-Ruotsiss Hälsinglandissa oli esiroomalaisajalla asuinpaikkoilla kivikehärakaennelmia, jotka muistuttivat Kemijärveltä ja Pohjanmaalta löytyneiden asuinpaikkojen kivikehärakennelmia.
Lähteet
Luokka:Esihistoria Luokka:Ruotsin historia