Energia Indonesiassa käsittelee Indonesian energian tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyviä asioita.
Indonesia on merkittävä energiantuottaja ja -kuluttaja, joka on vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mutta pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta energiasekoituksessaan. Maan energiantuotanto ja -kulutus perustuvat pääasiassa kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun, vaikka uusiutuvien energialähteiden potentiaali on huomattava.
Energiankulutus ja -tuotanto Indonesian kokonaisenergiantuotanto ja -kulutus perustuvat pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2023 suurimmat energialähteet olivat kivihiili (35 %), öljy (26 %) ja maakaasu (16 %), kun taas uusiutuvat energialähteet, kuten vesivoima, aurinko ja tuuli, muodostivat alle 11 % kokonaisenergiasta. Kotimaisesta energiantuotannosta hiilen osuus oli 72 %, maakaasun 11 % ja öljyn 6 %, kun taas uusiutuvien osuus jäi noin 5–6 %:iin. Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2023 oli 37,4 miljoonaa BTU:ta, mikä sijoitti Indonesian maailman 195 valtion joukossa 104:nneksi suurimmaksi.
Suurimmat kuluttajasektorit vuonna 2023 olivat teollisuus (40 %), liikenne (36 %) ja kotitaloudet (14,5 %). Loppukulutuksessa öljytuotteet muodostivat 42 %, sähkö 22 % ja bioenergia noin 13 % kokonaisenergiasta. Nykyisin käytännössä kaikki maan osat ovat sähköverkon piirissä, mikä osoittaa merkittävää edistystä sähkönjakeluverkossa 2000-luvulla.
Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, maakaasu ja hiili, ovat Indonesian energiantuotannon kulmakivi ja merkittävä tulonlähde. Indonesia on maailman neljänneksi suurin kivihiilen tuottaja ja Kaakkois-Aasian suurin kaasuntoimittaja. Hiiltä tuotetaan pääasiassa Sumatralla ja Kalimantanissa, ja maa on yksi maailman johtavista hiilenviejistä. Öljyä ja maakaasua tuotetaan Sumatralla, Kalimantanissa sekä Jaavan ja Etelä-Kiinan meren offshore-kohteissa, ja öljyvarojen omistusoikeus pysyy Indonesian hallituksella, ulkomaisten yritysten toimiessa aliurakoitsijoina. Vuonna 2022 öljyntuotanto oli keskimäärin 605 000 barrelia päivässä, ja vuonna 2023 kotimainen öljynjalostus kattoi 68 % öljytuotteiden kulutuksesta. Nesteytetyn maakaasun myynti on myös yhä tärkeämpää. Indonesia on Aasian Tyynenmeren alueen kolmanneksi suurin maakaasuvarojen haltija Kiinan jälkeen.
Sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli vuonna 2023 merkittävä: hiilen osuus oli 69 %, maakaasun 13 % ja uusiutuvien energialähteiden yhteisosuus alle 12 %. Vuonna 2023 fossiiliset polttoaineet tuottivat 82 % sähköstä, vesivoiman osuus oli 6 % ja geotermisen energian 4 %.
Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvien energialähteiden osuus Indonesian energiantuotannossa on kasvanut, mutta se on edelleen vähäinen verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2023 biopolttoaineet ja jätteenpoltto muodostivat 11 %, maalämpö, aurinko ja tuuli 10 % sekä vesivoima 0,8 % energiankulutuksesta. Vuonna 2021 fossiiliset polttoaineet kattoivat 84,4 % energiantarpeesta, mutta uusiutuvien osuus nousi 4,9 %:sta vuonna 2015 14,5 %:iin vuonna 2024, erityisesti biomassan, geotermisen energian, vesivoiman ja aurinkoenergian ansiosta. Indonesia on maailman johtava biopolttoaineiden tuottaja ja merkittävä geotermisen energian tuottaja. Biomassa on erityisen tärkeä energialähde maaseudulla.
Vuodesta 2024 alkaen dieseliin on sekoitettava 40 % palmuöljyä tiukentuneen jakeluvelvoitteen mukaisesti, mutta palmuöljyn energiakäyttö kilpailee elintarvikekäytön kanssa ja aiheuttaa ympäristöongelmia.
Energian tuonti ja vienti Indonesia on merkittävä energian tuonti- ja vientimaa. Vuonna 2023 se oli nettoviejä, ja 44,8 % kotimaisesta energiantuotannosta vietiin, mikä teki maasta alueellisesti toiseksi suurimman energianviejän. Hiilen ja nesteytetyn maakaasun vienti on erityisen merkittävää, ja Indonesia on laajentanut hiilentuotantoaan huomattavasti 1900-luvun viimeisistä vuosikymmenistä lähtien.
Energiapolitiikka ja siirtymä
Indonesia on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2060 mennessä, ja se pyrkii monipuolistamaan energiasekoitustaan lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta, kehittämällä hiilidioksidin talteenottoa (CCS) ja priorisoimalla maakaasun käyttöä. Vuonna 2022 G20-kokouksessa maa sai 20 miljardin dollarin rahoituksen Just Energy Transition Partnership -ohjelman kautta tukeakseen siirtymää uusiutuviin energialähteisiin ja hiilivoimaloiden asteittaista alasajoa. Vuonna 2024 Indonesia julkaisi suunnitelman fossiilisista polttoaineista luopumiseksi vuoteen 2040 mennessä, mutta suunnitelman toteutus on epävarmalla pohjalla.
Maakaasun osuus primäärienergiasta on kasvussa (17,8 % vuonna 2013 → 24 % vuonna 2050), ja Indonesia kehittää CCS-teknologioita sekä kotimaisiin että muiden maiden päästöihin. Fossiilisten polttoaineiden aiemmat tuet ovat hidastaneet uusiutuvien energialähteiden kasvua, mutta politiikkamuutokset, kansainväliset investoinnit ja teknologian kustannusten lasku tukevat energian monipuolistamista. Suositeltuja toimenpiteitä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi ovat verokannustimet, feed-in-tariffit, vakaa sääntely, sähköverkon modernisointi sekä tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen.
Tulevaisuuden näkymät Tulevien kymmenen vuoden aikana hiilen osuus energiasekoituksessa odotetaan vähenevän, öljyntuotannon laskevan varojen hupenemisen ja infrastruktuurin ikääntymisen vuoksi, ja maakaasun tuotannon pysyvän vakaana tai kasvavan. Uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biomassan, geotermisen energian, aurinko- ja tuulivoiman, osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi teknologian kehityksen, investointien ja hallituksen tukipolitiikan ansiosta. Indonesia pyrkii yhdistämään talouskasvun ja energiasiirtymän kohti vähähiilistä tulevaisuutta, säilyttäen hiilen merkittävänä mutta lisäämällä uusiutuvien ja maakaasun osuutta sekä hyödyntämällä CCS-teknologioita.
Lähteet
Luokka:Indonesian talous Luokka:Energia maittain