Efraim Aleksander Toukolehto, sukunimi vuoteen 1906 Majlund (8. lokakuuta 1871 Tampere – 17. heinäkuuta 1935 Lempäälä) oli suomalainen liikemies ja tehtailija, joka tunnettiin Suomen kuuluisinpana postimerkkien väärentäjänä. Kuolinilmoitus, Aamulehti, 19.07.1935, nro 190, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025G. Kock : Majlund, postimerkkiväärentäjä, filatelia.fiDödsfall, Tammerfors Aftonblad, 19.7.1935, nro 143, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025Jaana Härmä 17.7.2022 : 17.7.1935 kuoli maan kuuluisin postimerkkiväärentäjä ja monen alan yrittäjä, Efraim Aleksander Toukolehto (Facebook)
Efraim Majlund syntyi tamperelaisen kauppiaan Efraim Juhanpoika Majlundin (1845–1908) ja Fredrika Karolina Kaarlentyttären (1848–1885) vanhimpana lapsena. Majlund meni kirjansitojan oppiin 1891 J. F. Olán’in Kirjainkustannus ja Sitomatoimistoon, ja pääsi sieltä neljä kuukautta myöhemmin kisällinä. Hänellä oli Tampereella vuodesta 1896 kirjansitomoliikettä harjoittanut toiminimi E. A. Majlund ja leipomoliikettä harjoittanut toiminimi Majlund sekä lisäksi Majlund & Lyytisen Kirjapaino ja 1900-luvun alussa E. A. Majlund & Kumpp. kustannusyhtiö. Vuonna 1900 Majlund osti Hämeenkyrön pitäjän Viljakkalan kappelin Karhen kylästä maatilan ja muutti sinne perheineen. Majlund teki näiden kiinteistökauppavelkojensa vuoksi konkurssin 1901 ja harjoitti sitten kirjansidontatyötä vaimonsa Jenny Amanda Majlundin (1877–1941) nimissä toiminimellä J. A. Majlund. Majlundit muuttivat takaisin Tampereelle 1902. Majlundin leipomoliikettä jatkoivat konkurssin jälkeet uudet omistajat nimellä Majlundin Leipurin ja Kondiittoriliikkeen jälk.
Vuonna 1904 kovassa rahapulassa ollut Majlund harjoitteli postimerkin piirtämistä kiveen ja vedostamista kivipainaja August Grönroosin ja kaivertaja Julius Syrénin opastamana. Majlundilla aikoi perustaa kivipainon yhdessä Grönroosin kanssa, mutta hän ostikin sitten vaimonsa nimissä Ruotsista kivipainopuristimen etikettien painamista varten. Puristin saapui toukokuun 1904 puolessavälissä ja Majlund valmisti sen avulla väärennetyt postimerkit (kyseessä oli vuoden 1901 kotkamallin 20 pennin sininen postimerkki) vaimonsa nimissä olleessa kirjansitomossa, joka heinäkuussa 1904 oli saanut oikeudet harjoittaa myös kivipainotoimintaa. Väärennetyt postimerkit valmistuivat samassa kuussa. Majlund selitti myöhemmin postimerkkien olleen harjoitelmia, jotak oli tarkoitus hävittää mutta ne päätyivät kuitenkin myyntiin kirja- ja paperikauppiaille Majlundin veljen Uno Emil Majlundin (s. 1874) ja Toivo Arvid Sexmanin kautta. Elokuussa 1904 Majlund pidätettiin rahavarkaudesta syytettynä (hän oli murtautunut ajuri Wiktor Mattilan asuntoon Puutarhakadulla ja vienyt sieltä 1 000 markkaa rahaa piironginlaatikosta) ja samalla paljastui myös postimerkkien väärennys. Tampereen raastuvanoikeus tuomitsi syyskuussa 1904 Majlundin murtovarkaudesta ja postimerkkien väärentämisestä kahdeksi vuoden kuritushuonerangaistukseen kun taas muut jutussa syytetyt vapautettiin. Postimerkit, joita oli valmistettu 5 720 kappaletta ja väärennöksessä käytetty kivi oli määrätty hävitettäviksi mutta suuri osa väärennetyistä merkeistä päätyi kuitenkin jossain vaiheessa poliisilta filateelisille markkinoille. Majlund joutui korvaamaan postille ne 15 merkkiä, jotka oli jo ehditty myydä.
Majlund kärsi rangaistuksensa Helsingin kuritushuoneessa, josta hän vapautui syyskuussa 1906. Hän muutti sukunimensä 1906 Toukolehdoksi. Hän harjoitti Tampereella rakennustoimintaa rakentaen useampoia taloja. Vuonna 1920 hän tuli osakkaaksi Arvi Kämärin 1911 Tampereelle perustamaan Uusi Kämärin tiilitehdas-yhtiöön. Tehdas jatkoi toimintaansa vuodesta 1924 E. A. Toukolehdon Tiilitehdas-nimellä. Vuonna 1929 Tampereen Kalevanrinteessä sijainnut tehdas myytiin Hämeen kalkkitiilitehtaalle ja se toimi myöhemmin Tampereen Tiilitehdas-nimellä. Myytyään tiilitehtaan Toukolehto muutti Lempäälään ja osti sieltä Kuljun kartanon. Hän perusti kartanoon suuren kettufarmin turkistarhausta varten. Toukolehto tunnettiin myös hevoskasvattajana ja -hoitajana ja hän kuului Pohjois-Hämeen Hippoksen johtokuntaan. Toukolehto kuoli 63-vuotiaana Kuljussa heinäkuussa 1935. Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.Kuolleita, Aamulehti, 18.7.1935, nro 189, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025 Suomella on hyvän turkismaan luontaiset edellytykset. Turkisviljelys on kuitenkin vielä uutta, eikä siihen ole totuttu. Sen avulla voitaisiin saada maahan huomattavia summia, Aamulehti, 29.10.1932, nro 294, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025Hautahaku.fi : Toukolehto Efraim AleksanderHämeen kalkkitiilitehdas laajentaa toimintaansa. Ostanut E. A. Toukolehdon tiilitehtaan, Aamulehti, 24.1.1929, nro 23, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025
Efraim Toukolehdon tytär oli opettaja ja ammattiopetuksen tarkastaja Kerttu Toukolehto.Kuka kukin on 1954 : Kerttu-Liisa Toukolehto
Lähteet
Kirjallisuutta Kustaa Lakanen : Majlundin postimerkkiväärennykset. 1945 Huijareita, väärentäjiä: Majlund. Nuorisofilatelisti 4/2002, s. 9 Postimerkkien väärenteet - vaarallisia kohteita ja mielenkiintoisia tarinoita. Kaj Hellmanin esitelmän pohjalta kirjoittanut Marja Lappalainen. Tabellarius 8/2006, s. 16-27, 79-80 Kati Rissa : Kuuluisia väärentäjiä. Keräilyuutiset 21/2010, s. 28-29
Aiheesta muualla Juha Valtonen : Filatelian peruskurssi. Väärenteet J. E. Hakala : N.s. Majlundin merkit, Suomen postimerkkilehti, 20.12.1921, nro 23-24, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Postilaitoksen vahingoksi väärennetty postimerkkejä, Uusi Suomi, 25.4.1937, nro 110, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Suomalainen postimerkkiväärennys, Hämeen Sanomat, 15.5.1937, nro 109, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Väärentäjät Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan rikoshistoria Luokka:Vuonna 1871 syntyneet Luokka:Vuonna 1935 kuolleet