Heimojärjestöjen Liitto (aik. Heimojärjestöjen keskusvaliokunta) oli vuosina 1929–1944 toiminut suomalainen heimotyön keskusjärjestö, joka edisti heimoalalla toimivien seurojen ja yhdistysten työn yhtenäistämistä. Ensimmäisen kerran heimojärjestöjen keskusvaliokunta perustettiin talvella 1923, mutta sen toiminta lakkasi kuitenkin pian. Uusi heimojärjestöjen keskusvaliokunta perustettiin vuonna 1929. Heimojärjestöjen Liitto lakkautettiin marraskuussa 1944 syksyn 1944 aseleposopimuksen mukaisesti.
Keskusvaliokunnan jäsenjärjestöt suuntautuivat heimotyössä pääasiassa Itä-Karjalaan ja Inkeriin. Heimotyö keskitettiin tammikuussa 1943 heimojärjestöjen keskusvaliokuntaan ja samassa yhteydessä järjestön nimi muutettiin Heimojärjestöjen Liitoksi. Nimenmuutoksen yhteydessä järjestön yhteyteen hyväksyttiin viisi uutta jäsenjärjestöä, joista useimmat pitivät yhteyttä Viroon ja Unkariin.
Uudistuneen liiton tarkoituksena oli koota yhteistyöhön järjestöjä, jotka toimivat Suomen heimokansojen tukemiseksi ja toisiinsa lähentämiseksi. Se edusti heimotyötä, levitti tietoja heimokansoista ja niiden yhteenkuuluvaisuuden aatteen valaisemaa käsitystä Suomen eduista ja historiallisesta tehtävästä sekä tuki heimopakolaisia.
Jäsenet Heimojärjestöjen Liittoon kuuluivat jäseninä: Akateeminen Heimoklubi Akateeminen Karjala-Seura Akateemisten Naisten Karjala-Seura Helsingin Eesti Selts Inkerin Avun Säätiö Inkeriläisten Yhdistys Inkerin Liitto Kalevalaiset Naiset Karjalakerhojen Keskusliitto Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea Suomalais-Unkarilainen Seura Suomalaisuuden Liitto Suomen Heimotyöseura; ja Unkarin Ystäväin Kerho
Katso myös Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä
Lähteet
Luokka:Entiset suomalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Moskovan välirauhansopimuksen perusteella lakkautetut järjestöt