Joachim Wigelius (s. 9. heinäkuuta 1962 Helsinki) on suomalainen näyttelijä.
Elämä ja ura Joachim Wigelius syntyi Ulf Wigeliuksen ja Britt-Marie Wigeliuksen perheeseen. Hän suoritti Teatterikorkeakoulun 1981–1985, jonka jälkeen hän näytteli vapaana taiteilijana Pozzon roolia Joakim Grothin näytelmässä I väntan på Godot juuriperustetussa Teater Marsissa. Vuonna 1989 Wigelius ja Groth tekivät jälleen yhteistyötä Anton Tšehovin jopa huvittavan hauskassa versiossa Måsenista. Wigelius näytteli Trepleviä.Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 479
Kuuden vuoden vapaan taiteilijan ura päättyi Wigeliuksen palkkaukseen Turun ruotsalainen teatteriin vuonna 1991. Hän kehitti koomisen näyttelijän taitojaan muun muassa musikaalissa La Cage aux folles.
Tunneasteikon toisella puolella olivat Wigeliuksen roolit Cabaret’n juontajana ja Stavroginin rooli Fjodor Dostojevskin näytelmässä Onda andar. Wigelius on musikaalinen ja hänellä oli Higginsin rooli My Fair Ladyssa.
1990-luvun puolivälissä Wigelius siirtyi Lilla Teaterniin, jossa hän näytteli muun muassa Andrei Sergejevitš Prozorovan osan Tšehovin näytelmässä Tre systrar (2004). Wigeliuksen myöhempiä rooleja ovat olleet muun muassa Giuseppe Bonno draamassa Amadeus (2009), Cléante komediassa Tartuffe (2016) ja Micke kappaleessa Älä pukeudu päivälliselle (2018).
Wigelius näytteli pienen roolin Peter Lindholmin ohjaamassa elokuvassa Drakarna över Helsingsfors vuonna 2001.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1962 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt