Nigerian väkivaltaiset ryhmät ovat useita rikollis- ja äärijärjestöjä, jotka koettelevat samanaikaisesti maata aiheuttamalla väkivaltaa. Nigeriassa on yli 250 etnistä ryhmää. Maa jakautuu karkeasti pääasiassa muslimeihin kuuluvaan pohjoisosaan, enimmäkseen kristittyyn eteläosaan ja keskellä olevaan sekoittuneeseen väestöön.
Nigerian hallituksen mukaan iskujen uhreiksi ovat joutuneet kaikkien uskontokuntien ihmiset. Luoteisosassa on rikollisjengejä, koillisosassa islamistinen kapina, maan keskiosissa on yhteenottoja ja kaakkoisosassa separatistisia levottomuuksia.
Zamfaran osavaltion viranomaiset arvioivat vuonna 2022, että bandiitteja on 30 000, jotka sijoittuvat noin sataan raskaasti aseistettuun rikollisryhmään.
Nigerian 400 000 hengen armeija ja 370 000 upseerin poliisivoimat ovat ylikuormitettuja.
Taustaa Nigeriassa maanviljelijöiden ja paimentolaisten välinen konflikti liittyy kahden elämäntavan yhteentörmäykseen. Molemmat ryhmät ovat välttämättömiä, koska Nigeria on erittäin riippuvainen molempien ryhmien maataloustuotteista. Paimentolaiset ovat pääasiassa muslimeja Pohjois-Nigeriassa, kun taas maanviljelijät ovat pääasiassa kristittyjä, ja asuvat sekä maan etelä- että pohjoisosissa. Jakolinjoista huolimatta molemmat ryhmät ovat eläneet rinnakkain vuosikymmeniä. Monet paimentolais- ja maatalousyhteisöt ovat kehittäneet symbioottisia suhteita vastavuoroisuuden, taloudellisen vaihdon ja tuen kautta. Taloudellinen yhteistyö on kuitenkin vähentynyt, koska ilmastonmuutos vähentää sekä jaettujen maa- ja vesivarojen saatavuutta, että niihin pääsyä. Yhä useammin maanviljelijöiden ja paimentolaisten suhteelle on ominaista väkivaltaiset konfliktit.
Bandiitit pienoiskuva|Nigerian bandiitteja vuonna 2021. Suurimman ja laajimmalle levinneen uhan muodostavat niin sanotut bandiitit, jotka ovat pääosin fulani-taustaisia rikollisjengejä, jotka elättävät itsensä sieppaamalla ihmisiä lunnaita varten. Ne liikkuvat moottoripyörillä, iskevät nopeasti ja katoavat ennen kuin viranomaiset ehtivät reagoida. Jengeillä ei ole yhteistä johtoa, ja ne verottavat tai terrorisoivat paikallisia yhteisöjä. Nuoret jäsenet esittelevät sosiaalisessa mediassa rahaa, aseita ja moottoripyöriä.
Boko Haram ja siitä irtautuneet ryhmät pienoiskuva|Boko Haramin toiminta Nigeriassa keväällä 2021. Mustalla merkittynä ryhmän hallitsemat paikat. Boko Haram on edelleen Nigerian tunnetuin jihadistijärjestö. Se nousi maailman tietoisuuteen vuonna 2014 Chibokin koulutyttöjen sieppauksen vuoksi ja pyrki perustamaan islamilaisen valtion. Järjestö heikentyi johtajansa Abubakar Shekaun kuoltua, mutta jatkaa yhä hyökkäyksiä siviilejä ja sotilaita vastaan sekä sieppaa ihmisiä rahoittaakseen toimintaansa.
Merkittävin Boko Haramista irtautunut haara on Iswap, joka muodostui vuonna 2016 ryhmän sisäisten ristiriitojen vuoksi. Toisin kuin Boko Haram, se välttelee muslimiväestön tappamista ja kohdistaa iskuja sotilaskohteisiin ja viranomaisiin. Iswapin ja Boko Haramin väliset yhteenotot ovat verisiä. Nigerian viranomaiset epäilevät sen olevan osallinen viimeaikaisissa koulusieppauksissa, vaikka asiantuntijat kyseenalaistavat tämän.
Ansaru, toinen Boko Haramista irtautunut ryhmä, toimii enemmän maan keskiosissa. Se liittyi muun muassa vuoden 2022 junahyökkäykseen Abuja–Kaduna-reitillä.
Isisiin yhdistetyt Mahmuda-ryhmä on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina Kainji-järven alueella, ja se yhdistetään Isisiin, sekä paikallisiin väkivaltaisiin iskuihin.
Lakurawa Uudempi Lakurawa ryhmä toimii Luoteis-Nigeriassa ja naapurimaassa Nigerissä. Se esiintyi aluksi bandiittien vastavoimana, mutta on sittemmin alkanut rajoittaa paikallisten elämää ja käyttämään väkivaltaa, minkä vuoksi se luokiteltiin terroristijärjestöksi vuonna 2025.
Lakurawa, lisää väkivaltaa alueella, jota rasittavat jo entuudestaan rosvous, maanviljelijöiden ja paimentolaisten väliset konfliktit sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Managing Exits from Armed Conflict (MEAC) -hankkeen tutkimus perustui 2 236 yhteisön jäsenen haastatteluihin Katsinan, Sokoton ja Zamfaran osavaltioissa ja tarjoaa ajantasaisen kuvan ryhmän taustasta, toiminnasta ja yhteisöjen kokemuksista.
Lakurawan alkuperästä tiedetään vain vähän, mutta useiden lähteiden mukaan ryhmä sai alkunsa noin vuonna 2010 Malista ja Nigeristä kotoisin olevista paimenista, jotka asettuivat Sokoton alueelle. Osa lähteistä yhdistää ryhmän sen aiempaan osallistumiseen Keski-Afrikan tasavallan konfliktiin Séléka-koalition riveissä, minkä jälkeen se ajautui yhteenottoihin Malin armeijan kanssa ja siirtyi Nigeriin ja edelleen Nigeriaan. Toisten arvioiden mukaan ryhmän jäsenet toimivat aluksi aseistautuneina paimenina, joita paikalliset johtajat palkkasivat 2010-luvun loppupuolella suojelemaan yhteisöjä rosvoilta. Vaikka Lakurawa pystyi torjumaan joitakin rosvoryhmiä, se kääntyi vähitellen suojeltaviaan vastaan, perusti tukikohtia rajaseuduille, keräsi veroja ja pyrki pakottamaan yhteisöihin oman tiukan tulkintansa saria-laista. Tämä johti väkivaltaisiin yhteenottoihin ja siihen, että Nigerian turvallisuusjoukot ajoivat ryhmän pois vuonna 2022, jolloin se vetäytyi Nigeriin.
Syyskuussa 2024 Lakurawa palasi Luoteis-Nigeriaan. Viranomaisten mukaan paluun mahdollisti Nigerin ja Nigerian välisen turvallisuusyhteistyön heikentyminen Nigerin vuoden 2023 vallankaappauksen jälkeen. Ryhmä toimii nykyisin pääasiassa Luoteis-Sokoton ja Pohjois-Kebbin metsissä raja-alueella, ja sen arvioidaan koostuvan noin 200 taistelijasta. Lakurawan epäillään olevan yhteydessä Islamilaiseen valtioon Suur-Saharassa, ja sen kerrotaan olevan hyvin varustettu pienillä ja kevyillä aseilla, räjähteillä sekä drooneilla.
MEAC:n kysely osoittaa, että Lakurawa on alueella melko hyvin tunnettu. Noin 60 prosenttia vastaajista oli kuullut ryhmästä, Sokoton osavaltiossa jopa 64 prosenttia. Suoraa uhrikokemusta raportoitiin kuitenkin vielä vähän, alle yhden prosentin verran, mikä selittyy osin otoksen painottumisella esikaupunkialueille ja siihen, ettei ryhmä ole vielä laajasti aktiivinen kaikissa osavaltioissa. Ne harvat vastaajat, jotka kertoivat kärsineensä Lakurawan toimista, kertoivat hyökkäyksistä, tappamisista, omaisuuden tuhoamisista ja tiukasta normien valvonnasta. Ryhmän uskonnollista linjaa verrattiin Boko Haramiin, ja rangaistusten kerrottiin kohdistuvan esimerkiksi parranajoon tai tupakointiin.
Aluksi Lakurawan läsnäolo koettiin joissakin Sokoton yhteisöissä myönteisenä, koska sen nähtiin hillitsevän rosvohyökkäyksiä. Ajan myötä asenteet ovat kuitenkin muuttuneet jyrkästi. 97 prosenttia niistä, jotka tunsivat ryhmän, ei usko sen enää tarjoavan suojaa rosvoja vastaan. Ryhmä on myös pyrkinyt rekrytoimaan uusia jäseniä tarjoamalla rahaa, siemeniä, viljelyvälineitä ja kastelukalustoa, mikä on houkuttelevaa alueella, jossa elinkeinot ovat heikentyneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Rekrytointiyritykset ovat toistaiseksi olleet rajallisia, mutta Sokotossa ne ovat selvästi näkyvämpiä kuin Katsinassa ja Zamfarassa.
Lakurawan toiminta pahentaa entisestään Luoteis-Nigerian haurasta turvallisuustilannetta ja vaikeuttaa muiden yhteisöpohjaisten turvallisuustoimijoiden toimintaa. Erityisen huolestuttavaa olisi ryhmän mahdollinen liittoutuminen paikallisten rosvoryhmien tai Boko Haramin kaltaisten järjestöjen kanssa, mikä voisi laajentaa konfliktia alueellisesti. Lakurawan kehitys korostaa sitä, miten ruohonjuuritason turvallisuusratkaisut voivat ajan myötä muuttua itse uhkiksi. Ilman vahvaa valvontaa, selkeitä mandaatteja ja harkittuja exit-strategioita paikalliset itsepuolustusryhmät voivat juurtua, radikalisoitua tai ajautua yhteistyöhön rikollisten ja aseellisten ryhmien kanssa, mikä lisää väkivaltaa ja epävakautta entisestään.
JNIM Sahelin alueella toimiva Jama’at Nusrat al-Islam wal-Muslimin, JNIM on mahdollisesti laajentamassa toimintaansa myös Nigeriaan. Tämä tekisi maan turvallisuustilanteesta entistä vaikeammin hallittavan. Samaan aikaan Nigerian keskiosissa jatkuu vanha konflikti fulani-paimentolaisten ja maanviljelijöiden välillä, jossa kamppaillaan laidunmaista ja vesivaroista. Konflikti on synnyttänyt aseellisia etnisiä miliisejä ja muuttunut veriseksi kostonkierteeksi.
IPOB Etelässä toimiva Nnamdi Kanun johtama Biafran alkuperäiskansa IPOB on eräs separatistiryhmistä. Vuonna 2009 Kanu perusti Radio Biafran, joka lähetti separatistisia viestejä Nigeriaan Lontoosta. IPOB nimettiin terroristijärjestöksi vuonna 2017. Kolme vuotta myöhemmin Kanu perusti aseellisen siiven, Eastern Security Networkin (ESN). Se ja muut siitä irtautuneet ryhmät on sittemmin yhdistetty tuhopolttoihin, siviilien ja turvallisuushenkilöstön kidnappauksiin ja tappamisiin viidessä Kaakkois-Nigerian osavaltiossa. ESN on hallinnut useita kaupunkeja Imon ja Anambran osavaltioissa, joissa tuhannet ihmiset on ajettu pois kodeistaan. Separatistit ovat tappaneet monia Kaakkois-Nigerian merkkihenkilöitä, ja he ovat vuosien ajan totuttaneet ihmisiä määräykseen pysytellä kotona maanantaisin, mikä on aiheuttanut paljon taloudellisia vaikeuksia.
Vuonna 2025 Simon Ekpa, IPOBista irtautuneen Biafran tasavallan pakolaishallituksen johtaja, tuomittiin Suomessa terrorismista ja muusta toiminnasta Kaakkois-Nigeriassa. Kanu tuomittiin marraskuussa 2025 Nigeriassa terrorismiin liittyvistä syytteistä elinkautiseen vankeuteen. Ennen tuomiotaan hän oli kirjoittanut Donald Trumpille ja kehottanut Yhdysvaltoja tutkimaan "kristittyjen ja igbojen tappamisia". BBC:n Yhdysvaltain oikeusministeriölle toimitettujen asiakirjojen tutkinnan mukaan hänen ryhmänsä ja muut ovat levittäneet Yhdysvalloissa tarinaa "kristittyjen kansanmurhasta".
Toiminnan yleispiirteitä Väkivaltaiset järjestöt rahoittavat toimintaansa massakaappauksilla, joissa koulut ja lapset ovat helppoja kohteita. Ryhmät toimivat syrjäisissä metsissä, käyttävät paikallisia tiedonantajia ja ylläpitävät pelon ilmapiiriä, jotta ihmiset eivät uskaltaisi puhua viranomaisille. Bandiitit ja jihadistiryhmät toimivat samoilla alueilla ja tavoittelevat pääasiassa taloudellista hyötyä, vaikka esiintyvät välillä ideologisin perustein. Joillakin alueilla kylät ovat solmineet rikollisryhmien kanssa epävirallisia rauhansopimuksia saadakseen väkivallan vähenemään, mutta tämä on vain siirtänyt rikollisuuden muualle. Viranomaiset eivät kykene turvaamaan syrjäseutuja tehokkaasti, ja asiantuntijoiden mukaan tilanteen ratkaiseminen vaatisi sekä sotilaallista painetta että neuvotteluratkaisuja.
Yhdysvaltain iskut pienoiskuva|Donald Trumpin postaus Truth Socialissa, jossa hän ilmoittaa hyökkäävänsä sotilaallisesti Nigeriaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi Nigerian hallitusta siitä, että se ei ole suojellut kristittyjä riittävästi islamististen kapinallisten hyökkäyksiltä. Truth Socialissa julkaistussa videossa hän lupasi "tehdä Nigerialle asioita, joista Nigeria ei tule olemaan iloinen" ja "hyökätä tuohon häpeään joutuneeseen maahan aseet paukkuen". Nigerian hallitus ja turvallisuusanalyytikot ovat nähneet vaivaa huomauttaakseen, että sekä muslimit että kristityt ovat olleet joukkokidnappausten kohteina. Turvallisuusasiantuntija kertoi BBC:lle: "Nigerian turvallisuustilanne on nyt hyvin monimutkainen. Emme tiedä, miten vetää raja väkivaltaisten ääriryhmien ja rosvojen välille. Ne toimivat lähes samoilla alueilla ja vaihtelevilla tavoilla."
Joulupäivänä 2025 Yhdysvallat iski Nigerian luoteisosiin Isis-terrorijärjestön tukikohtiin. Puolustusministeriön mukaan useita terroristijärjestön taistelijoita kuoli iskuissa. Ministeriön mukaan hyökkäys tehtiin Nigerian viranomaisten pyynnöstä.
Katso myös
Nigerian turvallisuus Nigerian lapsi- ja ihmisryöstöt Sahelin kriisi
Lähteet
Aiheesta muualla
Makuochi Okafor, Living in fear of Lakurawa - the militant group Trump targeted in Nigeria strikes, 29.12.2025 BBC Africa
Luokka:Nigerian historia Luokka:Terroristijärjestöt Luokka:Konfliktit