Sinuessa (lat.; , ) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se sijaitsi nykyisen Sessa Auruncan kunnan alueella nykyisessä Torre San Limatossa.

Maantiede

Sinuessan kaupunki sijaitsi Latiumissa Tyrrhenanmeren rannalla noin kuusi roomalaista mailia eli noin yhdeksän kilometriä Volturnus (nyk. Volturno) -joen suulta pohjoiseen. Se oli rakennettu nykyisen Mondragonen kukkulan juurelle noin viisi kilometriä luoteeseen nykyisestä Mondragonen kaupungista; kyseinen kukkula muodostaa Massicus (nyk. Monte Massico) -vuoren pitkän harjanteen ulommaisimman kärjen. Sinuessa oli Via Appian varrella ja viimeinen paikka, jossa tie kosketti merenrantaa ennen tuloaan Italian niemimaan vastakkaiselle rannalle.Strabon: Geografika 5.233. Itinerariumit sijoittavat Sinuessan yhdeksän roomalaisen mailin eli noin 13 kilometrin päähän samalla rannikolla pohjoisempana olleesta Minturnaesta, mikä on kuitenkin selvästi todellista vähemmän.Itinerarium Antonini Augusti s. 108; Itinerarium Burdigalense (Itinerarium Hierosolymitanum) s. 611; Tabula Peutingeriana.

Sinuessa oli etelään Campanian suuntaan mentäessä kaukaisin kaupunki Latiumin alueella, siinä merkityksessä kuin Latium ymmärrettiin Strabonin ja Plinius vanhemman aikoina, tai Latium adjectumissa, kuten jälkimmäinen kirjoittaja sitä nimittää. Sen alue ulottui Savo (nyk. Savone) -joelle, joka muodosti rajan Latiumin ja Campanian välillä.Strabon: Geografika 5.219, 5.231, 5.233; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4.9. Aikaisemmin Polybios laski Sinuessan Campanian kaupunkeihin, ja myös Klaudios Ptolemaios seuraa tätä jakoa, sillä hän asettaa Latiumin etelärajaksi Liris (nyk. Garigliano) -joen.Polybios: Historiai 3.91; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.6. Strabonin ja Pliniuksen käyttämä jako on kuitenkin todennäköisesti oikeampi.

pienoiskuva|vasen|pysty=0.82|Sinuessan sataman merenalaisia jäänteitä. Lyhyen matkan päässä Sinuessasta sijaitsivat kuumat lähteet, joita kutsuttiin nimellä Aquae Sinuessanae ja jotka näyttävät nauttineen suurta mainetta roomalaisten keskuudessa. Plinius kertoo meille, että niitä pidettiin hoitokeinona naisten hedelmättömyydelle ja miesten hulluudelle.Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.2 s. 4. Eräät kirjailijat ylistävät Sinuessan leutoa ja lämmintä ilmastoa vesien vaikutuksen lisääjänä;Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.66. siksi Silius Italicus kutsuu sitä nimellä ”Sinuessa tepens” (”lauha Sinuessa”) ja Martialis nimellä ”mollis Sinuessa” (”pehmeä Sinuessa").Silius Italicus: Punica 8.528; Martialis: Epigrammit 6.42.

pienoiskuva|vasen|pysty=0.82|Roomalaisen huvilan cryptoporticusta. Historia

Sinuessa ei ollut erityisen vanha kaupunki; itse asiassa ei ole mitään merkkejä itaalisen kaupungin olemassaolosta paikalla ennen roomalaisen siirtokunnan perustamista. Jotkut kirjoittajat tosin mainitsevat hämärän perinteen, jonka mukaan paikalla olisi aiemmin ollut kreikkalainen kaupunki nimeltä Sinope, mutta tälle väitteelle ei voi antaa juurikaan arvoa.Livius: Rooman synty 10.21; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9. On varmaa, että jos sellaista koskaan oli olemassa, se oli kokonaan hävinnyt ja alue kuului ausonilaisen Vescian kaupungin maihin siinä vaiheessa kun roomalaiset päättivät perustaa samanaikaisesti Minturnaen ja Sinuessan siirtokunnat Tyrrhenanmeren rannalle.Livius: Rooman synty 10.21.

Mainittujen siirtokuntien perustamisen tarkoituksena oli ennen kaikkea turvata lähistön hedelmälliset maat samnilaisten ryöstöretkiltä, sillä nämä olivat jo useaan otteeseen hävittäneet aluetta. Mutta juuri tästä syystä Rooman plebeijit epäröivät osallistua siirtokunnan perustamiseen, ja siinä oli vaikeuksia, mutta se saatiin kuitenkin toteutettua vuonna 296 eaa.Livius: Rooman synty 10.21; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.14. Sinuessan nimi johdettiin Strabonin mukaan sen sijainnista tilavalla lahdella (sinus), joka tunnetaan nyt Gaetanlahtena.Strabon: Georafika 5.234. Sinuessa oli osa aurunkien kaupunkien liittoa Pentapoli auruncaa. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Sinuessanus, kreikaksi Sinūessēnos ().

Sinuessa näyttää nopeasti nousseen merkittäväksi paikkakunnaksi. Hannibal ryösti sen aluetta ankarasti toisen puunilaissodan aikaan vuonna 217 eaa., kun hänen ratsuväkensä kävi aina kaupungin porteilla asti.Livius: Rooman synty 22.13, 14. Myöhemmin se yritti Minturnaen ja muiden coloniae maritimae -siirtokuntien tavoin saada vapautuksen sotaväenotosta. Tämä pyyntö kuitenkin evättiin, koska vihollinen armeijoineen oli Italiassa.Livius: Rooman synty 7.38. Myöhemmässä vaiheessa, vuonna 191 eaa., sinuessalaiset yrittivät jälleen, mutta yhtä huonolla menestyksellä, saada vastaavaa vapautusta laivastopalveluksesta.Livius: Rooman synty 36.3.

pienoiskuva|pysty=0.52|Niin kutsuttu Sinuessan Venus. Sinuessan sijainti Via Appian varrella epäilemättä edisti suuresti sen vaurautta. Tämän vuoksi se mainitaan usein ohimennen Ciceron teoksissa, ja tiedetään, että Julius Caesar pysähtyi siellä yhdeksi yöksi matkallaan Brundisiumista Roomaan vuonna 49 eaa.Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 9.1.5, 16, 14.8, Kirjeet ystäville (Epistulae ad Familiares) 12.20. Myös Horatius mainitsee sen matkallaan Brundisiumiin paikkana, jossa hän tapasi ystävänsä Variuksen ja Vergiliuksen.Horatius: Satiirit 1.5.40. Sen alueen hedelmällisyys ja erityisesti läheisen Massicus-vuoren rinteet, jotka olivat kuuluisia viineistään, ovat varmasti edesauttaneet Sinuessan vaurautta. Rooman keisarikaudella kaupunki mainitaan kuitenkin vain harvoin.

Sinuessan kuumat lähteet mainitaan jo Liviuksella niin varhain kuin toisen puunilaissodan aikana. Vaikka niiden maine myöhemmin himmeni Baiaen ja muiden muodikkaiden kylpyläpaikkojen rinnalla, niitä käytettiin silti vielä keisarikaudella ja muun muassa keisari Claudius kävi niissä.Livius: Rooman synty 22.13; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.66; Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.2 s. 4. Siellä myös pahamaineinen Tigellinus pakotettiin tekemään itsemurha.Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 1.72; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Otho 2.

Kaupunki sai joukon sotilassiirtokuntalaisia, ilmeisesti triumviraatin aikana,Liber coloniarum s. 237. mutta ei säilyttänyt colonian asemaa, vaan sekä Plinius vanhempi että Liber coloniarum kutsuvat sitä ainoastaan oppidumiksi eli tavalliseksi municipiumiksi.Plinius vanhempi Naturalis historia 3.5 s. 9; Liber coloniarum emt. Kaikissa itinerariumeissa mainitaan Sinuessa edelleen olemassaolevana kaupunkina Via Appian varrella. Kaupungin tuhoutumisen ajankohtaa ei tunneta.

Rakennukset ja löydökset

Sinuessasta on löydetty muun muassa akveduktin ja triumfikaarelta vaikuttavan rakennelman jäännökset. Koko tasanko kaupungin paikalla on täynnä muinaisten rakennusten kappaleita. Löydöksiin lukeutuu myös teiden ja merenkulkuun liittyvien rakenteiden jäänteitä. Osa muinaisjäänteistä on nykyisin meren pohjassa, ja niitä on tutkittu meriarkeologisin menetelmin.

Sinuessan kuumien lähteiden paikka tunnetaan yhä nimellä I Bagni, ja siellä on edelleen nähtävillä roomalaisten rakennusten jäännöksiä.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Antiikin Latiumin kaupungit Luokka:Casertan maakunta