Jarosiitti on kidevedellisestä kalium-rautahydroksidisulfaatista (KFe3(SO4)2(OH)6) muodostunut sulfaattimineraali. Sitä muodostuu rautasulfidien hapettuessa. Jarosiittia esiintyy usein happamien kaivosvesien ja happaman sulfaattimaan yhteydessä. Se on myös yleinen sinkin jalostuksen sivutuote, johon voi sitoutua raskasmetalleja.
Ominaisuudet
Jarosiitin kiderakenne on trigoninen. Se on haurasta, kovuudeltaan 2,5-3,5 Mohsin asteikolla. Sen ominaispaino on noin 3-3,3. Se on läpikuultavaa tai läpinäkymätöntä, ja sillä on lasimainen tai hartsimainen kiilto. Jarosiitti on väriltään yleensä tummankeltaista tai kellanruskeaa. Se voidaan sekoittaa järvimalmiin tai götiittiin, jonka kanssa se usein esiintyy rautahilkassa. Se on aluniitin rinnakkaismuoto, jossa rauta on korvannut alumiinin. pienoiskuva|Jarosiitin kiderakenne. Kaliumatomit ovat purppuranvärisiä, rikkiatomit oliivinvihreitä ja rauta-atomit sinivioletteja
Historia Saksalainen mineralogi August Breithaupt kuvasi jarosiitin ensi kertaa vuonna 1852 näytteistä, jotka olivat peräisin Barranco del Jarososta Los Lobosin lähistöltä, Almeriasta Etelä-Espanjassa.
NASA:n Opportunity-marsmönkijä löysi vuonna 2004 jarosiittia Marsista, mikä osoitti planeetalla olleen aikoinaan vettä.
Lähteet
Aiheesta muualla Webmineral: Jarosite Mineral Data Handbook of Mineralogy: Jarosite (pdf)
Luokka:Sulfaattimineraalit