Huskvarnträsket on Uudellamaalla Raaseporin Snappertunassa kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva kuivatettu järvi, joka on pääosin vielä kosteikkona.
Nimi Nimi Huskvarnträsket muodostuu sanoista ”huskvarn” ja ”träsket” eli lampi. Raaseporinjoki virtaa Huskvarnträsktin läpi ja purkautuu ulos sen lounaispäästä. Joenniskassa on sijainnut Raaseporin linnalle kuulunut vesimylly. Tästä juontaa käsiteyhdistelmä ”hus” ”kvarn”. Vesimyllyjä rakennettiin pohjoismaihin 1200-luvulta alkaen ja kun linna myöhemmin hylättiin, jäi mylly jäljelle. Myllyn kohdalla sijaitsevaa taloa kutsutaan edelleen nimellä ”Huskvarn”.
Maantietoa Huskvarnträsket on pitkä, leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna . Se on ollut viime vuosikymmenet kuivahtanutta kosteikkoa, jonka keskellä on virrannut Raaseporinjoki. Se sijaitsee Raaseporinjoen pääuomassa Snappertunan kirkonkylän pohjoispuolella Granhammarskogenin kallioisen ylänköalueen länsipuolella. Muissa ilmansuunnissa sitä ympäröi peltomaat ja itäpuolella ylänköalueen rinteet laskeutuvat suoraan lammen rantaan. Sen lähiympäristössä sijaitsee kolme maatilaa, mutta ei yhtään vapaa-ajan asutusta. Osana Raaseporinjoen tulvanhallintaa ja samalla joen kunnostustoimintaa ollaan kosteikon vedenpintaa nostamassa. Huskvarnträsketistä ollaan rakentamassa taas kosteikkoa, joka sitoisi itseensä joen tuomaa kiintoainesta ja ravinteita. Tämä tehdään esimerkiksi rakentamalla luusuaan pohjapato, muuttamalla kosteikon sisäisillä uomilla veden virtauksia ja syventämällä kosteikon pohjaa.
Vesistösuhteet Huskvarnträsket sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueessa (vesistöaluetunnus 81), jonka Raseborgs ån valuma-alueeseen (81.073) kosteikko kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on hieman alle . Nykyinen kosteikko on ollut lampi, jonka järvinumero on edelleen Suomen ympäristökeskuksen rekistereissä 81.073.1.001. Huskvarnträsket on Raaseporinjoen läpivirtausjärvi, johon ei laske muita ojia tai puroja. Lammen vedenpinnan korkeudesta ei ole tarkkoja tietoja, mutta karttojen mukaan se on alle mpy (N2000).
Historiaa Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on Huskvarnträset piirretty järveksi, jota ympäröivät peltomaat ja niityt. Järven länsipuolella sijaitsee Bredsättin ja eteläpäässä Huskvarnin talot. Huskvarnin lähellä sijaitsee vesimylly ja joen ylittävä maantiesilta. Vesimylly tarkoittaa yleensä myös patoa, jolla järven vesitilavuutta on säädelty, joten tuolloin on järvessä ollut välillä paljonkin vettä. Vuoden 1870 kartassa joenvarren ja järven lähiympäristön suomaita on raivattu peltomaaksi, mutta tulvivan joenympäristö on ollut haasteellinen kuivattaa. Järveen on merkitty vesikasvillisuuden karttamerkki, joten järvi on ollut ruohikkoinen kosteikko. Sama toistuu myöhemmissäkin venäläisissä ja suomalaisissa kartoissa. Vuoden 1940 kartassa on vesialan ja ruohikkoalueen ja ympäröivien suomaiden rajat piirretty selvästi näkyviin. Tästä kartasta voidaan tulkita vesialan pienentyneen selvästi, kuten on tilanne vuoden 1958 kartassa.
Vuoden 1967 peruskartassa on vesialuetta enää alle puolet järven alkuperäisestä pituudesta. Muu osa entistä järveä eli vesijättömaata on merkitty ruohikkomaaksi. Vuonna 1968 toteutettiin Raaseporinjoessa perkaustyö, jolla uoman vetävyyttä parannettiin . Vuoden 1982 kartassa on kuivattaminen edistynyt siten, että vesialueeksi on merkitty enää ruohikkoalueen keskelle merkitty suora jokiuoma. Uoman itäpuolelle on kaivettu sivu-uoma ja sille rannan suuntaiset kuivatusojat. Lammen rantaniittyjä on otettu peltoviljelyyn vain pieniä aloja, mutta koillispuolella Flyenin alueet ovat nyt kokonaan viljeltyjä. Lammen tilanne jäi tähän, kuten nähdään vuoden 1990 kartassa.
Joen ja sen suistoalueen heikon tilan ja toistuvien tulvien johdosta päätettiin 2020-luvulla käynnistää joen perkuun suunnittelu. Tarkoituksena on ollut parantaa joen virtaamia sekä muodostaa Huskvarnträsketistä kosteikko. Kosteikon täkein tavoite olisi veden kiintoaineiden ja ravinteiden sitominen ja samalla muodostaa ekologisesti rikkaampi kosteikko. Suunnitelmassa lammen keskiuoma tukittiin useasta kohdasta ja vesi ohjattiin lammen rantojen suuntaan. Lammen yläosaan tehtiin avoveden alue ja alaosaan pengerrettäisiin pohjapato nostamaan lounaispään vedenpintaa. Huskvarnträsketin vedensyvyydeksi suunniteltiin 50–.
Huskvarnträsketin yläosaan rakennettiin vuonna 2022 noin hehtaarin laajuinen vesialue. Vesialue on ehtinyt mukaan karttoihinkin ja lisäksi on Raaseporinjoen uomaa levennetty lammen yläpuolella kaksitasoiseksi ottamaan paremmin vastaan tulvien suurempia vesimääriä.
Lähteet
Luokka:Raaseporinjoen vesistö Luokka:Raaseporin järvet